Kiiminkijoki ja ‑suisto kuntoon ry kokoontui Asemakylällä vasta perustetun uuden majoitus- ja ruokapalveluyrityksen TaigaResortin tiloissa (ent. Onnela) Saarikankaantiellä 9. joulukuuta. Vuosikouksessa nousivat esille monet joen kunnostamiseksi tehdyt hankkeet, talkootyöt ja tapahtumat, joiden ansiosta joen tilaa ja maisemia on saatu parannettua merkittävästi. Joen valuma-alueella on tehty pitkällä aikavälillä toimia kymmenissä eri kohteissa aina Puolangan latvapuroilta Haukiputaan jokisuulle asti, ja työ jatkuu yhä.
Kunnostustoimia ovat suunnitelleet ja toteuttaneet valuma-alueen eri vastuutahot yhteistyössä. Mukana ovat olleet jakokunnat, kalatalousalueet, Metsähallitus, Pohjois-Suomen Metsäkeskus, Oulun seudun metsänhoitoyhdistys, Oulun yliopisto, ProAgria, ja muut alueen eri yhdistykset. Pääosa hankkeiden rahoituksista on tullut Ely-keskuksilta ja Oulun Seudun Leaderilta.
Viimeisimpinä Kiiminkijoki ja suisto ry:n hankkeista Haukiputaalla on toteutunut Asemakylällä Sämppikosken kalataloudellinen kunnostushanke, mistä on saatu jo hyviä tuloksia. Viime vuonna Kiiminkijokisuulla tehtiin myös kasvillisuuskartoitus, jossa kartoitettiin direktiivillä suojellun lietetatarin esiintymistä.
Jokisuun lippoajat hedelmöittivät kuluneena vuonna 105 kiloa siianmätiä pyytämistään emokaloista. Tästä määrästä kasvatetaan noin 2 miljoonaa siianpoikasta jokeen laskettavaksi. Kiiminkijoen arvokalojen poikastuotannolla on merkittävä vaikutus koko Perämeren kalakantojen hyvinvointiin.
Haukiputaan alueen ohella Kiiminkijoen kunnostushankkeita on toteutettu Rantapohjan alueella monia Ylikiimingin ja Kiimingin alueilla sekä Utajärvellä ja Puolangalla. Käynnissä olevia tai tulevia toimia Kiimingissä kohdistetaan esimerkiksi Kalajärven-Kalaojan kosteikkoon Jolosjoen valuma-alueella ja Savilaakson kosteikkoon Takalonkylällä. Hoitotoimia on tulossa myös Ylikiimingin Karahkajärvellä.
Kiiminkijoki ry. suunnitelmissa on toteuttaa tulevan vuoden aikana videotuotoshanketta Kiiminkijoen valuma-alueelta. Kuvaukset ulottuvat Puolangalta Kiiminkijokisuun merimaisemiin asti, kertoo edelleen yhdistyksen puheenjohtajaksi uudelle kaksivuotiskaudelle valittu Pasi Haapakangas.
– Videokuvaushankkeen tavoitteena on lisätä Kiiminkijoen arvostusta luonnontilaisena, maisemallisesti ja historiallisesti arvokkaana sekä monimuotoisena ja kehityskelpoisena vesistöalueena, joka palvelee ihmisiä, kaloja ja muita eliölajeja.
Kaikki Kiiminkijoki ja suisto kuntoon ry:n jäsenyhdistyksen jäsenet oli kutsuttu mukaan vuosikokoukseen. Paikalla olivat Haukiputaan jakokunnasta Kari Kaleva, Haukiputaan jokikalastusseurasta Pekka Paavola, Kirkonkylän asukasyhdistyksestä ja Haukipudas-seurasta Hannu Liljamo, Siikaputaan asukasyhdistyksestä Riina Isola, Haukiputaan Asemakylän kyläyhdistyksestä Kirsi Lyytinen, Markku Kallio ja Jari Ylönen, Kiiminkijoen kalatalousalueesta Aleksi Klytseroff ja Kiiminkijoki ry:stä Pentti Marttila-Tornio.
Yhdistyksen hallituksessa on jatkossakin edustus jäsenyhdistyksistä, joihin kuuluu muun muassa Haukiputaan Telakkayhdistys. Vuotuinen jäsenmaksu yhdistyksille on 50 euroa. Yhdistyksen toiminnantarkastajana jatkaa Timo Autio ja varalla on Lauri Kauppila.
Kokouksessa keskusteltiin mahdollisuudesta järjestää jäsenyhdistysten yhteinen tiedotus- ja kokoontumistilaisuus Kiiminkijoen tilasta ja Sämppikosken kunnostuksen tuloksista Myllysaaren laavulla. Ilolla todettiin, että Asemakylällä kyläyhdistyksen toiminnalle saatiin vastikään jatkuvuutta Kirsi Lyytisen ryhdyttyä hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä. Haukiputaan Jakokunnan osuus jokisuun kunnostustoimissa ja virkistyskäytön kehittämisessä sai kokousväeltä ansaitut kiitokset.
– Jatkossa on tärkeää osallistaa ja huomioida koululaiset joen ympärille kehitettävien harrastusmahdollisuuksien suunnittelussa. Haukiputaan ja Asemakylän koulujen ala-asteen oppilaat ovatkin jo aktiivisesti osallistuneet joen tapahtumiin ja muihin aktiviteetteihin, Pasi Haapakangas kiittelee.
Tavoitteena on saada nuoret aikuiset ja perheet mukaan sekä korostaa sitoutumisen merkitystä yhteisöllisiin hankkeisiin ja luontoharrastuksiin.