Sata­vuo­ti­aat Iin lukio ja Val­ta­rin kou­lu sekä tuo­reet yli­op­pi­laat sai­vat ansait­se­man­sa juhlat

Vii­me vii­kol­la Iin lukion tuo­reet yli­op­pi­laat sai­vat pai­naa yli­op­pi­las­la­kit pää­hän­sä vajaan 600 ihmi­sen edes­sä. Samal­la juh­lit­tiin Iin lukion ja Val­ta­rin kou­lun sata­vuo­tis­ta tai­val­ta. Yhteis­lau­lu­na ilmoil­le kajah­ta­nut Lip­pu­lau­lu sii­vit­ti lip­pu­kul­ku­een pai­koil­leen ja Val­ta­rin kou­lun reh­to­ri Tais­to Soi­ni­nen aloit­ti puheen­sa ker­to­mal­la, miten Iihin saa­tiin ensim­mäi­nen oppikoulu.

– 1924 päät­tä­jät esit­ti­vät roh­kean aja­tuk­sen omas­ta oppi­kou­lus­ta ja saman vuo­den syk­syl­lä kou­lu jo alkoi. Pää­tök­sen­te­ko oli tuol­loin nope­aa ja tuo­na aika­na ihmi­set oli­vat päät­tä­neet olla samaa miel­tä yli puo­lue­ra­jo­jen, Soi­ni­nen kertoi.

Reh­to­ri koros­ti yhdes­sä teke­mi­sen ja yhtei­söl­li­syy­den tär­keyt­tä, vaik­ka­kin jokai­nen oma ainut­laa­tui­nen yksi­lön­sä onkin. Uusil­le yli­op­pi­lail­le hän teroit­ti aja­tus­ta sii­tä, että par­haan­sa teke­mi­nen riittää.

– Jos 100 vuot­ta sit­ten elä­neet pää­tök­sen­te­ki­jät näki­si­vät tämän päi­vän, uskoi­sin hei­dän ole­van erit­täin iloi­sia sii­tä, että teem­me tätä yhdes­sä ja jat­kam­me hei­dän työ­tään, Soi­ni­nen lisäsi.

Iin kun­nan ter­veh­dyk­sen juh­laan toi kun­nan­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Tei­jo Lie­des, joka ker­toi käy­neen­sä Val­ta­rin kou­lus­sa vii­si­vuo­ti­sen kes­ki­kou­lun ja hän val­mis­tui yli­op­pi­laak­si Iin lukios­ta. Iin lukion opet­ta­ja­na hän aloit­ti vuon­na 1983 ja eläk­keel­le samas­ta työ­pai­kas­ta hän jäi 2019. Lie­des puhui Val­ta­rin kou­lun tule­vis­ta uudis­tuk­ses­ta ja sii­tä, että kou­lu on ennen kaik­kea oppimisympäristö.

– Kou­lus­sa opi­taan myös tär­kei­tä sosi­aa­li­sia tai­to­ja, Lie­des tote­si puheessaan.

Juh­las­sa osat­tiin myös ker­toa, että Val­ta­rin kou­lu on raken­net­tu ensin sai­raa­lak­si, mut­ta ei se sel­lai­se­na kos­kaan kui­ten­kaan toi­mi­nut. Van­ha raken­nus sijait­si pai­kal­la, mis­sä nykyi­nen­kin kou­lu­ra­ken­nus on. Ylei­sö sai myös naut­tia näy­tel­mis­tä ja musiik­kie­si­tyk­sis­tä, jois­sa tuo­tiin esil­le enti­sai­ko­jen ja nyky­ajan kou­lun­käyn­tiä ja nuo­ri­soa. Kart­ta­ke­pin käy­tön kans­sa ei sata vuot­ta sit­ten nuu­kail­tu ja uitos­ta myö­häs­sä kou­luun tul­leet jou­tui­vat oitis luo­kan nurk­kaan häpeämään.

Juh­la­pu­hees­ta vas­ta­si Kui­va­nie­men Hyryn kyläl­tä kotoi­sin ole­va toi­mit­ta­ja ja kir­jai­li­ja Jen­ni Räi­nä. Räi­nä puhui sii­tä, ettei ole kos­kaan häven­nyt ole­van­sa kotoi­sin 2000 asuk­kaan Hyryn kyläl­tä. Paluu koti­kon­nuil­le opis­ke­lui­den jäl­keen ei kui­ten­kaan tul­lut mie­leen, vaan hän päät­ti läh­teä isoon maa­il­maan. Ura vei Räi­nän glo­baa­lei­den asioi­den äärel­le aina Afri­kan man­te­reel­le asti.

– Sytyin kir­joit­ta­mi­ses­ta kui­ten­kin vas­ta, kun aloin kir­joit­ta­maan met­säs­tä, joka sijait­see 100 kilo­met­riä koti­pai­kas­ta­ni. Minun piti läh­teä kau­as, jot­ta näin lähel­le. Syn­nyin­paik­ka ei mää­ri­tä mei­tä, mut­ta se on aina osa mei­tä, Räi­nä lausui.

Puheen jäl­keen näy­tel­mät jat­kui­vat ja nyky­päi­vän nuo­ret poh­ti­vat kovas­ti armei­jaan mene­mis­tä ja kesä­töi­tä. Vaik­ka näy­tel­mäs­tä välit­tyi nuor­ten innok­kuus läh­teä maa­il­mal­le, he kui­ten­kin tote­si­vat ole­van­sa aina ter­ve­tul­lei­ta takai­sin Iihin.

– Joki rakas­taa jokais­ta sou­ta­jaa, näy­tel­mäs­sä todettiin.

Iin lukion reh­to­ri Tuo­mas Kul­ha oli myös mie­lis­sään, että syk­syl­lä val­mis­tu­neet sai­vat ansait­se­man­sa yli­op­pi­las­juh­lat. Kaik­ki­aan Iin lukios­ta val­mis­tui tänä syk­sy­nä kah­dek­san yli­op­pi­las­ta, jois­ta kuusi oli muka­na laki­tuk­ses­sa. Kul­ha tote­si, että lukio on val­mis­ta­nut tuo­reet yli­op­pi­laat tule­vaa var­ten ja hän myös kiit­ti päät­tä­jiä panok­ses­taan lukion hyväksi.

– Nyt kun ase­tat­te val­ko­la­kit pää­hän­ne, se on vas­ta alkua, Kul­ha hymyili.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.