Ola­vi Hui­ka­rin ojitusoppi

Met­siim­me liit­ty­väs­sä ilmas­to­kes­kus­te­lus­sa on levin­nyt vii­me aikoi­na mer­kil­li­nen kohu. Sen mukaan met­sien hii­li­nie­lut oli­si­vat romah­ta­mas­sa. Se näkyi­si myös met­sien kuu­tio­kas­vun hii­pu­mi­se­na. Luken tuo­rei­den tilas­to­jen mukaan hie­noi­nen ennak­ko­ha­vain­to täs­tä on jo mitattu.

Met­siem­me kas­vu kak­sin­ker­tais­tui 1900-luvun alku­puo­lel­ta läh­tien. Kau­del­la 2014–2018 saa­vu­tim­me ennä­tyk­sen 108 mil­joo­naa kuu­tio­ta vuo­des­sa. Mut­ta kau­del­le 2018–2022 kas­vu puto­si tasol­le 104 mil­joo­naa kuu­tio­ta vuo­des­sa. Hei­ken­tyy­kö kas­vu myös jatkossa?

Ilmas­to­kamp­pai­lun hii­li­las­ken­nas­sa ounas­tel­laan, että met­siem­me hak­kui­ta tuli­si vähen­tää noin 10 pro­sen­til­la. Pie­nen­nys oli­si jo sitä luok­kaa, että se enna­koi­si koko met­sä­ta­lout­ta kos­ke­vaa romahdusta.

Met­sän­tut­ki­mus­lai­tok­sen pro­fes­so­ri, haa­pa­ve­ti­nen Ola­vi Hui­ka­ri opet­ti, että met­siem­me hei­koh­ko kas­vu 1950-luvul­la joh­tui kan­gas­met­siin hii­pi­väs­tä sois­tu­mi­ses­ta. Hän oli kerän­nyt sois­tu­mi­sen mit­tausai­neis­toa Poh­jan­lah­den maan­ko­hoa­mi­sen alu­eel­ta, ran­ni­kol­ta itään päin.

Hui­ka­ri osoit­ti väi­tös­kir­jal­laan, että sois­tu­mis­ta tapah­tuu edel­leen ja että sitä tapah­tuu nime­no­maan kan­gas­mail­la. Ala­mai­den lam­pien umpeen­kas­vun osuus sois­tu­mi­ses­ta oli vain kym­me­nen prosenttia.

Kan­gas­met­sien sois­tu­mi­sel­le oli saa­ta­va lop­pu. Met­säm­me oli paran­net­ta­va, ojit­ta­mal­la. Puu alkoi kas­vaa, kun maa­pe­rän vesi­ta­lous saa­tiin puil­le ihan­teel­li­sek­si. Met­sä­oji­tuk­sen pää­ta­voi­te oli ojit­taa sois­tu­via kan­gas­mai­ta, ei avosoita. 

Met­siin kai­vet­tu­ja ojia oli alun perin tar­koi­tus kun­nos­tuso­jit­taa sään­nöl­li­ses­ti. Niin­hän pel­to­jen ja maan­tien ojia­kin kunnostetaan.

Vuo­tui­nen kun­nos­tuso­ji­tus alkoi 1950-luvun alus­sa, kun var­si­nai­sia ensio­jia oli ollut jo muu­ta­mia vuo­sia. Vuon­na 1953 met­siäm­me kun­nos­tuso­ji­tet­tiin tasol­la 6 300 hehtaaria.

Kun­nos­tuso­ji­tuk­sen huip­pu 82 662 ha/v saa­vu­tet­tiin vuon­na 2001. Sen jäl­keen kun­nos­tuso­ji­tus alkoi vähe­tä, ensin hitaas­ti mut­ta 2010-luvul­la kiih­tyen. Vuon­na 2023 kun­nos­tuso­ji­tim­me enää 8860 heh­taa­ria. Tämä met­sän­hoi­don osa­nen näyt­tää pudon­neen kym­me­nes­osaan tarpeestaan.

Liik­kuu­ko vesi enää met­sä­ojis­sam­me? Met­sis­säm­me vael­ta­va mar­jas­ta­ja tai met­säs­tä­jä huo­maa jo, että met­sä­ojam­me ovat sam­ma­loi­tu­mas­sa ja pusikoitumassa.

Ovat­ko oji­te­tut kan­gas­maam­me taas vaa­ras­sa sois­tua? Joko kun­nos­tuso­ji­tuk­sen hii­pu­mi­nen näkyy myös met­siem­me kas­vun hii­pu­mi­se­na? Hii­li­nie­lu­jen romah­dus tai­taa joh­tua­kin met­sän­hoi­don, eten­kin kun­nos­tuso­ji­tuk­sen romahtamisesta.

Met­sä­pro­fes­so­ri Hui­ka­rin oji­tusop­pi ja sitä seu­ran­nut met­sän­hoi­don ylei­nen tehos­tu­mi­nen ovat yksi tär­keim­piä seli­tyk­siä talous­met­siem­me muh­ke­aan kas­vuun ja puus­tom­me hii­li­va­ras­ton vah­vis­tu­mi­seen 1900-luvun jäl­ki­puo­lis­kol­la. Kun ymmär­räm­me, mikä sai vii­me vuo­si­sa­dal­la met­säm­me kas­vuun, ymmär­räm­me var­maan syyt sii­hen­kin, jos ja mik­si met­sien hii­li­nie­lu täl­lä vuo­si­sa­dal­la todel­la romahtaa.

Jo ilmas­to­kamp­pai­lun vuok­si oli­si aika saa­da taas puus­tom­me kas­vu nousuun. Palaa­mal­la Ola­vi Hui­ka­rin oji­tusop­piin ja hyvään met­sän­hoi­toon pää­si­sim­me met­siem­me, hii­li­nie­lu­jem­me ja hak­kui­dem­me romah­dus­ko­hus­ta eroon.

Veli Poh­jo­nen, maa­ta­lous- ja met­sä­tie­tei­den toh­to­ri, met­sän­hoi­to­tie­teen dosent­ti Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa, met­sän­tut­ki­mus­lai­tok­sen tut­ki­ja 1979–1984, Kuusamo