Kiiminkiläinen Tapio Kauppi oli yksi kymmenistä rauhanturvaajaveteraaneista, jotka palasivat palveluspaikoille, joilla he noin 50–60 vuotta sitten Kyproksella palvelivat. Oulun alueelta mukana oli Kaupin lisäksi reilut kymmenen muuta rauhanturvaajaveteraania,
Kauppi kertoo, että marraskuisella matkalla tutustuttiin muun muassa Kykko Campiin, joka oli YK-joukkojen esikunta. Se sijaitsi lähellä Nikosian lentokenttää, joka nyt on käyttämättömänä ja rapistunut.
Vierailua sävytti osaltaan 1974 vuoden heinäkuussa tapahtunut välikohtaus, jossa suomalaiset YK-joukot joutuivat turkkilaisten hyökkäyksen kohteeksi. Apuun tulivat kanadalaiset rauhanturvaajat, jotka suomalaisilla olleen YK:n lipun liehuessa johtovaunun antennissa evakuoivat heidät onnistuneesti. Tuolloin lippu jäi kanadalaisille, ja nyt 50 vuotta myöhemmin se palautettiin Kyprokselle juhlallisesti suomalaisille veteraanirauhanturvaajille.
– Oli siellä paljon paikat muuttuneet 50 vuodessa. Silloin oli muun muassa Agia Napassa alueita tyhjillään, mutta nyt täynnä hotelleja. Esikunta-alueella taas oli kasvanut pensaikkoa ja noussut joitain peltihökkeleitä. Tutut alueet ovat nyt käyttämättömiä, Kauppi kertoo.
Suomen rauhanturvaajaliiton RT-lehden matkalla mukana olleiden rauhanturvaajien keski-ikä lähentelee jo 80 vuotta. Heistä kuusi oli mukana vuonna 1964, kun ensimmäiset suomalaisjoukot lähetettiin maailmalle. Niin Kauppi kuin muut veteraanit katselevat huolestuneena maailman tilannetta nyt, ja ovat harmissaan siitä, että lopullista rauhaa ei Kyprokselle ole edelleenkään saatu.
Suomalaisia rauhanturvaajia on toiminut Kyproksen UNFICYP-rauhanturvaoperaatiossa yli 10 000 vuosina 1964–2005. Suomi palasi rauhanturvaoperaation pariin vuonna 2021. Suomalaisia YK-poliiseja toimii saarella useita.
– Suomalaisten rauhanturvaajien työtä kyllä arvostetaan maailmallakin, Kauppi toteaa.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.