Toi­mit­ta­jal­ta: Varau­tu­mi­nen on viisautta

Jou­lu­to­hi­nat pyö­ri­vät jo täy­del­lä höy­ryl­lä, mut­ta samaan aikaan mei­tä muis­tu­te­taan myös toi­sen­lai­ses­ta val­mis­tau­tu­mi­ses­ta – varau­tu­mi­ses­ta arkea mul­lis­ta­viin häi­riöi­hin ja krii­sei­hin. Näi­tä voi­vat olla pit­kät säh­kö- ja vesi­kat­kot, häi­riöt inter­ne­tin ja pank­ki­pal­ve­lui­den toi­mi­vuu­des­sa, myrs­kyt, pan­de­mia sekä soti­laal­li­nen konflikti.

Viran­omai­set ovat äsket­täin päi­vit­tä­neet kan­sa­lai­sil­le suun­na­tut varau­tu­mis­oh­jeet, jot­ka löy­ty­vät muun muas­sa ver­kos­ta suomi.fi-sivustolta. Ohjeis­sa muis­tu­te­taan vähin­tään kol­men päi­vän koti­va­ras­ta. Yhteis­kun­nan häi­riö­ti­lan­tei­den varal­le kotoa tuli­si löy­tyä vet­tä, säi­ly­viä elin­tar­vik­kei­ta, lääk­kei­tä, hygie­nia­tar­vik­kei­ta, ruo­kaa lem­mik­ke­jä var­ten sekä hie­man käteis­tä rahaa. Koti­va­raan kan­nat­taa vara­ta ruo­ka­tar­pei­ta, joi­ta muu­toin­kin voi käyt­tää arjes­sa, ja tätä “pahan päi­vän varaa” voi täy­den­tää sitä mukaa kuin se hupe­nee. Näin ruo­ka ei pää­se van­he­ne­maan ja jou­du haaskioon.

Säh­kö­kat­kot tuli­vat pai­koin todek­si vii­me viik­koi­sen Jari-myrs­kyn aika­na. Myös mar­ras­kuun pimeys muis­tut­taa, kuin­ka tär­ke­ää on varau­tua valon ja yhteyk­sien yllä­pi­toon. Koti­va­raan kan­nat­taa sisäl­lyt­tää paris­to­käyt­töi­nen tas­ku­lamp­pu ja radio sekä vara­vir­ta­läh­de puhe­li­men lataamiseen.

Varau­tu­mi­nen ei lisää krii­sien tai häi­riöi­den toden­nä­köi­syyt­tä, mut­ta vara ei venet­tä kaa­da. Vii­saut­ta on val­mis­tau­tua myös sel­lai­siin ske­naa­rioi­hin, joi­ta emme toi­vo koh­taa­vam­me. Tämä ei tar­koi­ta hys­te­ri­aa eikä ham­straa­mis­ta, vaan jär­ke­vää ennakointia.

Koro­na­pan­de­mia antoi meil­le oppi­tun­nin varau­tu­mi­ses­ta – tuol­loin tosin sor­rut­tiin ham­strauk­seen, kun kaup­po­jen hyl­lyt tyh­je­ni­vät ves­sa­pa­pe­ris­ta ja tie­tyis­tä kuivaelintarvikkeista.

Uutis­ten mukaan Ruot­sis­sa jae­taan kotei­hin pai­net­tu krii­sin­va­rau­tu­mi­so­pas otsi­kol­la “Jos krii­si tai sota tulee.” Otsi­kon rajum­paa sävyä perus­tel­laan sil­lä, että ruot­sa­lai­sia halu­taan “herä­tel­lä” poik­keus­ti­lan­tei­siin. Suo­ma­lai­sia pide­tään maa­il­mal­la varau­tu­mi­sen eri­kois­kan­sa­na – onhan meil­lä pit­kä koke­mus sopeu­tu­mi­ses­ta ja sel­viy­ty­mi­ses­tä. Muis­tu­tus ei sil­ti ole kos­kaan pahitteeksi.

auli.haapala(at)rantapohja.fi