Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Maam­me – Suo­men kansallislaulu

Maam­me-lau­lun syn­nyn taus­ta­na oli Euroo­pas­sa 1840-luvul­la voi­mis­tu­nut poliit­tis-kan­sal­li­nen lii­keh­din­tä. Suo­ma­lais-kan­sal­li­nen lii­ke sai ilmai­sun­sa Emil von Qvan­te­nin kir­joit­ta­mas­sa ja Fredrik Paciuk­sen sävel­tä­mäs­sä Suo­men lau­lus­sa vuo­del­ta 1844 (”Kuu­le kuin­ka soit­to kai­kuu, Väi­nön kan­te­lees­ta raikuu…”).

Lau­lun Suo­mea ja sen luon­toa roman­ti­soi­vat säkeet innoit­ti­vat Johan Lud­vig Rune­ber­gin kir­joit­ta­maan kevääl­lä 1846 runon Vårt land ”Maam­me”. Pait­si luon­toa Rune­berg ihai­li myös Suo­men his­to­ri­aa, sotien ja nälän­hä­tien jalos­ta­maa kan­saa sekä Suo­mea rakas­tet­ta­va­na isänmaana.

Rune­berg sävel­si runon­sa poh­jal­ta kap­pa­leen, ja niin teki moni muu­kin; suu­rim­man suo­sion sai Paciuk­sen sävel­lys, joka esi­tet­tiin ensi ker­ran yli­op­pi­lai­den Flo­ran eli Kukan päi­vän kevät­juh­las­sa 13. tou­ko­kuu­ta 1848 Kum­täh­den ken­täl­lä Hel­sin­gis­sä. Kan­sal­lis­lau­lun ase­maan sävel­lys nousi vas­ta kun sii­hen saa­tiin suo­men­kie­li­set sanat. Useis­ta ver­siois­ta tär­kein oli Julius Kroh­nin joh­ta­man runoi­li­ja­ryh­män kään­nös vuo­del­ta 1867. Paa­vo Cajan­de­rin kor­jai­le­ma suo­men­nos vuo­del­ta 1889 ilmes­tyi osa­na hänen suo­men­ta­mi­aan Vän­rik­ki Stoo­lin tarinoita.

Maam­me-lau­lua esi­tet­tiin ensin etu­pääs­sä viral­li­sis­sa juh­la­ti­lai­suuk­sis­sa, kuten Sai­maan kana­van vih­kiäi­sis­sä vuon­na 1856 ja kei­sa­rei­den vie­rai­lu­jen yhtey­des­sä kei­sa­ri­hym­nin pari­na. Maa­seu­dul­la Maam­me-lau­lun esit­tä­mi­nen yleis­tyi 1870-luvul­ta läh­tien kan­sal­li­sik­si miel­le­tyis­sä tilai­suuk­sis­sa. Eri­tyi­ses­ti kan­sa­kou­lu levit­ti sitä 1860-luvul­ta läh­tien. Val­kois­ten voit­to kan­sa­lais­so­das­sa vakiin­nut­ti eti­ses­tään Maam­me-lau­lun ase­maa kansallislauluna.

Maam­me-lau­lua eivät syr­jäyt­tä­neet eri­näi­set muut­kaan isän­maal­li­set lau­lut, ei myös­kään Jean Sibe­liuk­sen Fin­lan­dia kuo­rol­le sovi­tet­tu­na vuon­na 1938. Maam­me-lau­lu sine­töi lopul­li­ses­ti ase­man­sa tal­vi­so­dan isän­maal­li­sis­sa tilai­suuk­sis­sa. Radios­sa se esi­tet­tiin ja joka ilta kes­kiyöl­lä rin­ta­ma­uu­tis­ten jäl­keen kes­kiyöl­lä lähe­tyk­sen päät­teek­si tou­ko­kuu­hun 1994 asti.

Jou­ko Vahtola

Ran­ta­poh­jas­sa alkoi 3.10.2024 Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­le­ja käsit­te­le­vä artik­ke­li­sar­ja. Sen kir­joit­ta­ja on Kii­min­gis­sä asu­va his­to­rioi­si­ja, Oulun yli­opis­ton Suo­men ja Skan­di­na­vian his­to­rian eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Jou­ko Vahtola.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.