Kiiminkiläinen Eero Laurila halusi nostaa esille erityisesti Temmes-kaivurin tehokkuuden, toimivuuden sekä sen merkityksen kansantalouden kannalta, ja tästä syystä hän päätti ostaa kaivurin ja kunnostaa sen sekä vuoden 1963 Fordson Super Major –traktorin. Nyt hänen pihassaan on täysin toimintakuntoinen yhdistelmä, jolla voisi lähteä ojankaivuuseen vaikka saman tien.
– Isälläni Erkillä oli Temmes-kaivuri aikanaan 1950-luvun lopulla, ja se oli Kiimingissä työssä muun muassa Purontien työmaalla. Monia Temmes-kaivureita oli ojia tekemässä Rantapohjankin alueella lapiontyön korvaajana, mutta meidän koneemme oli työssä enimmäkseen hiekka- ja soramontuilla.
– Tiedän, että Kiimingissä näitä oli pari, ja tämä kunnostamamme on niistä toinen. Yli-Iissäkin oli yksi, mutta Ylikiimingissä ei yhtään. Traktori on puolestaan tietääkseni alkujaan Suomussalmelta, ja minä ostin sen AutoJannelta Jäälistä, Laurila kertoo.
Temmes-kaivureiden kulta-aika jäi melko lyhyeksi (1953–1965), mutta oli sitäkin tervetulleempi tehostaessaan työntekoa ja korvatessaan miestyövoiman vapauttaen sen muihin tehtäviin. Tämän jälkeen alkoikin hydrauliikkakoneiden aika.
Laurila myöntää ajatelleensa, että hänen ostamansa Temmes-kaivuri olisi melko huonossa kunnossa, mutta se yllätti, sillä se olikin varsin hyväkuntoinen.
– Vaihdoimme siihen vaijerit ja renkaat. Hiekkapuhalsimme ja maalasimme, ja siinä se oli. Myös traktori koki täydellisen muodonmuutoksen ja siihen vaihdettiin tukku uusia osia.
Laurilan Temmes-kaivuri on perässä vedettävä malli. Sitä on valmistettu myös suoraan traktoriin kiinnitettävää mallia, joka on nähtävästi ollut myös yleisemmin käytössä. Auno Aunola on kirjoittanut vuonna 2019 kirjan Temmes-kaivurista ja sen tekijöistä. Kirja on kertomus menestyksekkäästä tarinasta, joka kertoo yhdestä sodan jälkeisen ajan merkittävimmistä suomalaisesta keksinnöstä.
Temmes-kaivuri on oiva osoitus sen keksijöiden, temmesläisen maanviljelijä Hannes Pehkosen ja liminkalaisen autonkuljettaja Eeli Lempisen nerokkuudesta. Viisikymmentäluvun ensimmäisten vuosien aikana miehet pohtivat tahoillaan, miten peltojen ja metsien raivauksessa pääsisi helpommalla ja ei tarvitsisi tehdä raskaita ojien kaivuita lapiopelillä. Monien sattumien kautta kaverukset päätyivät yhdessä pohtimaan ratkaisua ongelmiinsa.
Vajaan kahden vuoden kuluttua aloittamisesta kaverukset tekivät Pehkosen pihalla omat koekaivauksensa ja saattoivat todeta, että sehän toimii niin kuin oli suunniteltukin.
Kaivurin jatkosuunnittelu, valmistus ja sarjatuotanto toteutettiin Raahessa juuri prototyypin valmistumisen aikoihin konkurssiin menneen Ruona Oy:n jatkajaksi perustetun Raahe Oy:n tehdaslaitoksessa.
Kaivuri patentoitiin maailmalla useisiin maihin. Temmes-kaivurista tuli yksi Raahe Oy:n menestyksen tukipilareista ja sen valmistus jatkui reilut kymmenen vuotta. Mekaanisesti toimivan Temmeksen kehittäminen kuitenkin pysähtyi ja hydrauliset kaivinkoneet valtasivat markkinat kuusikymmentäluvun puolivälissä eikä sen valmistusta kannattanut enää jatkaa.
Lähde: ruona100.fi
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.