Puinnit ovat täydessä vauhdissa eri puolilla Suomea. Osassa maakuntia puintia jo lopetellaan, mutta Pohjois-Pohjanmaalla osassa paikoissa vasta aloitellaan. Valtakunnallisesti kasvukausi on 7–10 päivää keskimääräistä edellä ja Pohjois-Pohjanmaalla noin viikon. ProAgrian Marika Sohlo kertoo, että Pohjois-Pohjanmaalla puinnit ovat puolessa välissä tai hieman puolen välin ohi.
– Puinteja on tehty, mutta on myös paljon puimattomia peltoja. Ohran puinti on kaikista pisimmällä, kommentoi Sohlo.
Kellolainen Matti Isohätälä pääsi aloittamaan kauran puinnin tällä viikolla. Isohätälä on viljellyt isänsä jalanjäljissä kolmisenkymmentä vuotta. Isohätälä aloitti uransa täysipäiväisenä viljelijänä vuonna 2009. Ennen sitä hän viljeli sivutoimisesti.
Alussa peltoa oli 15–20 hehtaaria ja nyt sitä on yli sadan hehtaarin verran. Aikaisemmin Isohätälä viljeli päätuotteena viljaa, mutta nyt päätuote on kuivaheinä hevostalleille. Pelloista noin kaksikymmentä hehtaaria on viljaa ja loput heinää.
Peltoja hänellä on Kellossa, Virpiniemessä, Kalimeenkylässä ja Kempeleessä. Puinti alkoi Kellon kaurapellolta viime tiistaina.
Sato-odotukset ovat tälle vuodelle hyvät tai jopa keskivertoa paremmat. Marika Sohlo kertoo, että monin paikoin ilmasto on tarjonnut hyvää vaihtelua sateiden ja lämpimien kelien puolesta. Typpeä on vapautunut hyvin kasvien käyttöön maaperästä.
Sohlo kertoo, että kosteahko keli on ollut suotuisa kasvitaudeille, mutta toksiinihavaintoja ei ole juurikaan kuulunut. Yhdellä tilalla on kaurasta löytynyt toksiineja, mutta määrä voi kasvaa, kun puinnit etenevät.
Sohlon mukaan tänä vuonna on havaittu enemmän Juolavehnää, mikä on viljelysten rikkakasvi. Se vie ravinteita viljelykasveilta ja heikentää korren vahvuutta. Lakoa on ollut vähemmän kuin viime vuonna ja suurin osa lakoontumisista johtuu rankkasateista.
Näillä näkymin Isohätälän sadon laatu vaikuttaa hyvältä. Itse sato vaikutti myös pitkään keskimääräistä paremmalta aina viikon vaihteeseen asti. Sunnuntain ja maanantain välinen myrsky aiheutti korsien lakoontumista paikoin, mikä hieman pienentää satoa.
Rikkakasvit tai kasvitaudit eivät ole olleet Isohätälän riesana. Isohätälä ei viljele viljaa samalla pellolla vuodesta toiseen, vaan noin viiden vuoden välein heinäpelto uusitaan ja sinne kylvetään viljaa.
– Rikkakasvit ja kasvitaudit eivät pääse muodostumaan ongelmaksi, kun ei jatkuvasti viljellä samalla pellolla, kertoo Isohätälä
Isohätälä myy sadon pääsääntöisesti valmiiksi säkitettynä suoraan hevosalan yrittäjille sekä s‑ryhmän ja paikallisten myymälöiden kautta kuluttajille. Jos kauraa on paljon, hän vie osan Kempeleeseen myllylle.
Kellolainen viljelijä arvioi, että puinnit saadaan valmiiksi tältä erää syyskuun loppuun mennessä.
Katso video puinnista klikkaamalla linkkiä:
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.