Iissä Meriläisenperällä autosta ulos astuessa näkyy Meriperä Oy:n tarhoja ja laitumia ja katse hakeutuu temmeltäviin hevosiin ja pariin pieneen shetlanninponiin. Kyseessä on yrittäjäperhe Marjo Parpalan ja Juuso Jussilan tilukset. Tila on kokenut reilussa vuosikymmenessä ison muodonmuutoksen ja vuosi sitten tontille valmistui vanhan tallin lisäksi varsapihatto, josta löytyy myös karsinat tarpeesta riippuen neljälle tai kuudelle hevoselle.
– 2011 ostimme tilan ja pari vuotta myöhemmin aloimme rakentaa taloa ja nyt tiluksilla temmeltää parisenkymmentä hevosta. On kilpa- ja harrastehevosia, joiden lisäksi on varsat ja pari siitostammaa, Parpala kertoo.
Parpala on ollut hevoshullu jo pienestä tytöstä lähtien ja ensimmäisen oman hevosen hän osti 14-vuotiaana. Hevoset ovat kulkeneet mukana läpi elämän.Vuosiin on kuitenkin mahtunut myös 15 vuoden työrupeamana sairaanhoitajana ja kerkesi hän opiskella maanmittausinsinöörin tutkinnonkin. Samoihin aikoihin perheen esikoinen Kalle syntyi ja pari vuotta myöhemmin perässä seurasi perheen kuopus, Lilja. Perheen isä, Juuso luotsaa samoilla tiluksilla JJ-Liha-yritystä.
Ajatus omasta varsapihastosta syntyi, kun Parpala etsi omille varsoilleen pihattopaikkaa. Sellaista ei kuitenkaan Pohjois-Pohjanmaalta löytynyt. Yrittäjäpariskunta haki alustavan lainatakauksen ja sai osarahoituksen Ely-keskukselta ja niin oman varsapihaton rakentaminen alkoi.
– Uusi pihattotalli-kokonaisuus valmistui juuri sopivasti viime marraskuuksi, jolloin ensimmäiset varsat tulivat meille.
Ensimmäinen varsapihattokausi opetti Parpalalle, että kahdeksan orivarsaa ja saman verran tammavarsoja on heille ideaali määrä. Varsat vieroitetaan kotona puolen vuoden ikäisinä, jonka jälkeen ne tulevat Meriperälle saman ikäisten varsojen kanssa laumaan kasvamaan.
– Varsat tulevat marras-joulukuussa meille ja ovat täällä laidunkauden loppuun. Syyskuussa ne sitten jatkavat matkaa muun muassa valmennukseen.
Ensimmäinen kulunut kausi opetti yrittäjille paljon. Varsat tulevat Meriperälle pieninä erinä ja ne kotiutetaan karsinatallin kautta, jossa he viipyvät viikosta kahteen. Kotiutuminen kestää varsasta riippuen noin pari viikkoa.
– Varsat ovat todella alttiita infektioille, kuten pienet lapsetkin aloittaessaan uudessa hoitopaikassa. Vieroituksen aiheuttama stressi, ruokinnan muutos ja uusi ympäristö tuovat osansa.
Varsan leikkiminen laumassa ja nukkuminen pihaton oljilla pitkää pituuttaan on varma merkki, että varsa on kotiutunut pihattoon.
Parpala kertoo, että varsat ovat fysiikaltaan etulyöntiasemassa laumassa kasvatettuna. Pihatossa varsat liikkuvat paljon ikäkavereiden seurassa ja niiden yleiskunto ja tuki- ja liikuntaelimistö vahvistuvat. Laumakasvatus tukee myös varsan sosiaalista kehittymistä ja näkyy varsan helppona käsiteltävyytenä.
– Pihatto-olot vaikuttavat positiivisesti hevosen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Laumassa kasvanut varsa on kehittyneempi mitä yksin tai vanhemman hevosen seurassa kasvanut.
Yrittäjälle on erityisen tärkeää panostaa varsojen hyviin elinoloihin, laadukkaaseen ruokaan ja kuivaan lepopaikkaan.
– Täytyy olla tuntosarvet todella herkkinä kokoajan ja seuraan tarkasti varsojen liikkumisen määrää suhteessa ravinnontarpeeseen.
Varsat syövät pihatossa vapaasti heinää, joka on tarkoin ravintoarvoiltaan valittu varsoille sopivaksi heinäanalyysin perusteella. Varsan syövät kytkettyinä väkirehua yksilöllisen tarpeen mukaan oppiakseen samalla kytkettynä olemista.
Parpala suoritti tilan kehityksen innoittamana ennen varsapihaton avaamista myös hevoskasvatuspalveluiden ammattitutkinnon, joka tukee jo opittua osaamista.
– Haluan pysyä ajantasalla ja panostaa erityisesti laadukkaaseen ruokintaan. Jokaisen ruokailuhetken aikana kopeloin kaikki varsat läpi ja mittaan niiden lämmön. Siinä samalla varsa tottuu käsittelyyn ja minä pysyn kärryillä varsojen päivittäisestä voinnista.
Yrittäjäpari otti paljon selvää muun muassa tutustumalla erilaisiin tiloihin, talleihin ja pihattoihin ennen oman tallin rakentamista.
– Mietittiin mitä voisi koneellistaa ja nyt meillä mahtuu pihattoon suoraan ajamaan traktorilla ja sen perästä on helppo levittää koneellisesti oljet pihattoon.
Ennen uuden kauden alkua pihatto tyhjennetään ja desinfioidaan kokonaisuudessaan.
– Asianmukainen siivoaminen ja lantahuolto ovat erittäin tärkeitä myös loisnäkökulmasta katsottuna.
Meriperällä toteutetaan eläinlääkäri Katja Hautalan tekemää terveyshuoltosuunnitelmaa.
– Pihattopalveluihin kuuluu loishäädön lisäksi myös varsan toinen ja kolmas rokotus sekä kavioiden hoito.
Alkava kausi on lähtenyt virkoamaan ja varauksia on jo tehty. Tilaa kuitenkin vielä löytyy, mutta Parpala on positiivisin mielin.
– Jännäsin vähän ensimmäistä kautta, että tuleeko ketään. Varsoja tuli 10, mikä oli oikein positiivista ja tästä on hyvä jatkaa.
Viime kaudella varsoja tuli niin pohjoisesta kuin Oulun eteläpuoleltakin. Parpalalle on ollut tärkeää pitää yhteyttä varsojen omistajiin ja hän on päivittänyt omistajien whatsapp-ryhmään joka viikko varsojen kuulumisia. Osa viime vuonna tulleista varsoista on jo lähtenyt maailmalle ja omistajat ovat olleet innoissaan komeiksi kasvaneista varsoista.
– Omistajat ovat olleet todella tyytyväisiä yhteydenpitoon ja he ovat sanoneet, että tuntuu kuin olisi itsekin varsan arjessa mukana.
Haikeuttakin on selvästi ilmassa jaParpala jää innolla seuraamaan hoidokkiensa tulevaisuutta ja kilpauraa.
Työ on erittäin sitovaa ja Parpala nauraakin, että yötä päivää hevoset pyörivät mielessä.
Parpalan puoliso Juuso vastaa tilan nautakarjasta ja maataloustöistä, mutta hänkin on hitaasti mutta varmasti lämmennyt hevosurheiluun.
– Juusolta löytyy kilpailuviettiä ja hän kävi ajamassa raviajokortin ja me nyt yhdessä valmennetaan muutamaa meidän ravihevosta tilan töiden ohella.
Varsapihaton menoja voi seurata Meriperä Oy:n Instagramissa ja Facebookissa.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.