Ensim­mäi­sen luo­kan aloit­ta­nei­den mää­rä laskussa

Ensim­mäi­sen luo­kan aloit­ta­vien oppi­lai­den mää­rät ovat olleet koko Suo­mes­sa las­kus­sa jo useam­man vuo­den ajan. Suu­ri teki­jä vähen­ty­vään ensim­mäi­sen luo­kan opis­ke­li­joi­den mää­rään on syn­ty­vyy­den las­ku. Tänä vuon­na kou­lun aloit­ti noin 54 000 eka­luok­ka­lais­ta, mikä on ennä­tyk­sel­li­sen vähän. Vain muu­ta­maa vuot­ta aiem­min vuon­na 2020 ensim­mäi­sen luo­kan aloit­ta­nei­ta oli vie­lä yli 60 000. Ran­ta­poh­jan alue ei ole täs­sä tilas­tos­sa poikkeus.

Vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na Hau­ki­pu­taan, Jää­lin, Kel­lon, Kii­min­gin, Yli-Iin ja Yli­kii­min­gin kou­luis­sa eka­luok­ka­lais­ten mää­rä on las­ke­nut koko­nai­suu­des­saan 26 pro­sent­tia. Yksit­täi­sis­tä kou­luis­ta pro­sen­tu­aa­li­ses­ti eni­ten eka­luok­ka­lais­ten mää­rä on las­ke­nut Mar­tin­nie­men kou­lus­sa, jos­sa mää­rä on pudon­nut jopa 40 prosenttia.

Las­ke­vas­ta tren­dis­tä huo­li­mat­ta Iis­sä eka­luok­ka­lais­ten mää­ris­sä on näh­tä­vis­sä hie­man vuo­sit­tais­ta vaih­te­lua, mut­ta tänä vuon­na kou­lun aloit­ta­nei­ta ensi­luok­ka­lai­sia on yhtä pal­jon kuin vuon­na 2017, eli 138. Suu­rin piik­ki ensi­luok­ka­lais­ten mää­räs­sä oli vuon­na 2021, jol­loin kou­lu­tien aloit­ti Iis­sä 176 oppi­las­ta. Iin alu­een kou­luis­sa opis­ke­li­ja­mää­rien muu­tok­sis­sa on vaih­te­lua. Iin kou­luis­ta pro­sen­tu­aa­li­ses­ti suu­rin muu­tos ensi­luok­ka­lais­ten mää­räs­sä on Ala­ran­nan kou­lul­la, jos­sa mää­rä on las­ke­nut seit­se­män vuo­den aika­na yli 26 pro­sent­tia. Jois­sain kou­luis­sa opis­ke­li­ja­mää­rät ovat myös nous­seet. Esi­mer­kik­si Hut­tu­ky­län kou­lul­la eka­luok­ka­lai­sia oli tänä vuon­na 26, kun vuon­na 2015 nii­tä oli 21.

Oulun kau­pun­gin sivis­tys- ja kult­tuu­ri­joh­ta­ja Mika Pent­ti­lä sanoo las­ke­van eka­luok­ka­lais­ten mää­rän vas­taa­van yleis­tä käsitystä.

– Syn­ty­vyys on mer­kit­tä­väl­lä taval­la pie­nen­ty­nyt, niin käsi­tys on ollut koko Oulun alu­eel­la se, että oppi­las­mää­rät ovat las­kus­sa, hän sanoo.

Alueit­tain oppi­las­ti­lan­ne vaih­te­lee Pent­ti­län mukaan pal­jon. Aluei­den hou­kut­te­le­vuu­del­la on hänen mukaan­sa pal­jon vai­ku­tus­ta esi­mer­kik­si muut­to­liik­kee­seen, joka myös vai­kut­taa oppilasmääriin.

– Esi­mer­kik­si Hau­ki­pu­taal­le on kaa­voi­tet­tu ja jo teh­ty­kin pal­jon talo­ja Län­si­tuu­len kou­lun lähei­syy­teen. Sen perus­teel­la voi­si olet­taa, että las­ku ei aina­kaan oli­si tule­vai­suu­des­sa sil­lä alu­eel­la niin kova, Pent­ti­lä arvioi.

Ylei­sel­lä tasol­la Pent­ti­lä kui­ten­kin uskoo oppi­las­mää­rän jat­ka­van vähe­ne­mis­tään enti­ses­tään. Suu­rim­pa­na teki­jä­nä hän mai­nit­see ennä­ty­sal­hai­sen syn­ty­vyy­den koko maassa.

– Muut­to­liik­keen avul­la voi­daan lisä­tä alu­een oppi­las­mää­riä. Teem­me­kin kaik­kem­me, että Oulu oli­si mah­dol­li­sim­man hou­kut­te­le­va muuttokohde.

Las­ke­vat oppi­las­mää­rät saat­ta­vat Pent­ti­län mukaan tule­vai­suu­des­sa vai­kut­taa pal­ve­lu­verk­ko­jen laajuuteen.

– Jos johon­kin kou­luun tulee todel­la pal­jon tilaa, niin sit­ten pitää har­ki­ta mil­lai­sia muu­tok­sia toi­min­nas­sa tehdään.

Pent­ti­lä ker­too­kin, että lähes päi­vit­täin mie­ti­tään mil­lai­sia tule­vai­suu­den pal­ve­lu­ver­kot ovat ja miten esi­mer­kik­si seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen opis­ke­li­ja­lu­vut nii­hin vaikuttavat.