Kir­joit­ta­mis­ta taka­na jo yli 40 vuot­ta, kir­jai­li­ja Anu Vähä­aho tart­tui kynään jo varhain

Yli­kii­min­gis­tä kotoi­sin ole­va Anu Vähä­aho on kir­joit­ta­nut lukui­sia tari­noi­ta lap­ses­ta saak­ka. Lap­se­na alka­nut kir­joit­ta­mis­har­ras­tus kas­voi lyhyis­tä tari­nois­ta koko­nai­siin kir­joi­hin, joi­ta Vähä­aho on jul­kais­sut nyt kaksi.

Vähä­aho syn­tyi Vaa­las­sa, jos­ta tie vei Yli­kii­min­kiin lap­se­na. Yli­kii­min­gis­tä Vähä­ahon per­he kävi mut­kan Raa­hes­sa, sil­lä isän sai­raan­kul­jet­ta­jan töi­den peräs­sä per­he muut­ti useas­ti, mut­ta lopul­li­nen koti löy­tyi Ylikiimingistä.

Vähä­aho innos­tui kir­joit­ta­mi­ses­ta jo lap­se­na. Hän oppi kir­joit­ta­maan jo ennen esi­kou­lua. Sil­loin hän teki pii­rus­tus­pa­pe­riin vii­vat kir­joi­tus­ta var­ten ja kir­joit­ti muun muas­sa sir­kus­pel­le­ta­ri­noi­ta. Kaik­ki eivät aina olleet tyy­ty­väi­siä hänen ”tuh­la­tes­saan” pii­rus­tuk­seen tar­koi­tet­tu­ja pape­rei­ta kir­joit­ta­mi­seen, mut­ta hän ei lopettanut.

Kol­man­nel­la luo­kal­la hänen isän­sä toi mekaa­ni­sen kir­joi­tus­ko­neen kotiin ja kir­joit­ta­mi­nen vain yltyi. Sil­loin Vähä­aho alkoi kir­joit­ta­maan ystä­vän­sä kans­sa yhdes­sä sala­po­lii­si­ta­ri­noi­ta, Kol­me luu­nap­pia ja Munk­ki, joi­den ins­pi­raa­tio­na toi­mi Vii­si­kot-kir­ja­sar­ja. Ylä­as­teel­la kir­joit­ta­mi­nen kul­ki muka­na ja iän myö­tä tari­nat muut­ti­vat muo­to­aan. Sala­po­lii­si­ta­ri­nat vaih­tui­vat nuor­ten kir­jal­li­suu­teen. Lopul­ta Vähä­aho alkoi kir­joit­ta­maan tari­noi­ta lah­jak­si täl­le samai­sel­le ystä­väl­le, jon­ka kans­saan hän aloit­ti sala­po­lii­si­ta­ri­noi­den kirjoittamisen.

Nuo­ruu­des­sa Vähä­aho innos­tui his­to­rial­li­sis­ta romaa­neis­ta. His­to­rial­li­set romaa­nit ovat yhä lähel­lä hänen sydän­tään, sil­lä hänen molem­mat jul­kais­tut kir­jan­sa ovat tätä kir­jal­li­suu­den lajia.

Vähä­ahol­la on kol­me las­ta, jois­ta van­him­mat ovat pari­kymp­pi­siä. Lap­siar­kea eläes­sä hän oli kir­joit­ta­mat­ta noin kym­me­nen vuo­den ajan, kun­nes sai lah­jak­si ystä­väl­tään kir­jan ja innos­tui kir­joit­ta­mi­ses­ta jäl­leen. Sil­loin hän kir­joit­ti lop­puun yhden kes­ke­ne­räi­sis­tä kirjoistaan.

Vuon­na 2019 val­mis­tui En voi sua unhoit­taa poi­es, jon­ka antoi lah­jak­si ystä­väl­leen. Kol­me vuot­ta myö­hem­min Vähä­aho oli lap­sen­sa kans­sa kir­kos­sa kuun­te­le­mas­sa esi­tel­mää Oulun suur­pa­los­ta. Sil­loin hän muis­ti kir­joit­ta­man­sa teok­sen ja ensim­mäi­nen aja­tus kir­jan jul­kai­se­mi­ses­ta herä­si. Samoi­hin aikoi­hin hän luki erään his­to­rial­li­sen romaa­nin ja ajat­te­li, että hän kir­joit­taa vähin­tään yhtä hyvin. Sil­loin hän päät­ti, että hän jul­kai­see En voi sua unhoit­taa poi­es ‑teok­sen. Ensim­mäi­nen kir­ja jul­kais­tiin­kin vuon­na 2023. Sama­na vuon­na Vähä­aho sai val­miik­si toi­sen kirjansa.

Vähä­ahon toi­nen ja uusin teos Niin kau­an kuin voit rakas­taa jul­kais­tiin tämän vuo­den kesä­kuus­sa. Kir­ja ker­too Robert Sten­mar­kis­ta, joka palaa maa­il­mal­ta Suomeen.

Sten­mark hank­kii itsel­len­sä rän­sis­ty­neen kar­ta­non, mil­lä on kar­mi­va mai­ne. Naa­pu­rin les­ki­rou­va kiin­nos­tuu Sten­mar­kis­ta, mut­ta niin myös tekee Sten­mar­kin lii­ke­kump­pa­nin tytär Ida. Kir­jan tapah­tu­mat sijoit­tu­vat kuvit­teel­li­seen paik­kaan Haukiputaalle.

Anu Vähä­aho on kir­joit­ta­nut vii­me vuo­si­na pal­jon eri­lai­sia teok­sia ja hänen pöy­tä­laa­tik­kon­sa ovat pul­lol­laan eri teks­te­jä. Ensim­mäi­sen ja toi­sen kir­jan väliin­kin mah­tuu useam­pi val­miik­si kir­joi­tet­tu kir­ja, joi­den jul­kai­sua saa­daan vie­lä odottaa.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.