Ensi maanantaina 80 vuotta täyttävä Raija Pohjamo tiesi jo lukiossa haluavansa työskennellä psykologian parissa ja on sillä tiellä edelleen.
Etelä-Pohjanmaalla Töysässä syntynyt Pohjamo on perheensä ainoa lapsi. Hänen vanhempansa olivat työteliäitä ja vastuuntuntoisia ihmisiä, joille työnteko oli suuressa arvossa. Yksinäisen nuoruuden viettäneelle Raijalle tärkeitä harrastuksia nuorena olivat kirjoittaminen, luonnossa kulkeminen, lukeminen ja maalaaminen.
Kun ensimmäiset psykologian kurssit alkoivat lukiossa, aine tempaisi mukaansa. Ammatinvalinta oli tehty. Matka veikin Jyväskylään psykologian opintojen pariin. Psykoanalyysin luennot puolestaan herättivät kiinnostuksen psykoanalyytikon tehtävistä.
Opiskeluaikoina Pohjamo tapasi Jyväskylässä kesätöissä olleen puolisonsa. Jyväskylästä tie vei rakkauden perässä Kemiin ja sieltä Oulun kautta puolison lapsuuden kotikonnuille Haukiputaalle. Pariskunta rakensi talon Haukiputaalle ja ovat asuneet siellä yhdessä jo 35 vuotta. Pari täydentyi perheeksi poika- ja tyttölapsen myötä.
Pohjamo on tehnyt töitä psykologian ja psykoanalyysin parissa lähes 40 vuoden ajan. Työkokemusta ammatin alkuajoilta karttui kasvatusneuvolasta, ammatinvalinnasta, lasten psykiatriselta osastolta sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä, kunnes tuli aika siirtyä ammatinharjoittajaksi. Eläkeiän tullen hän ei halunnut jäädä täysin pois työelämästä, vaan hän jatkaa edelleen harrastusmielessä töitä muutaman tunnin viikossa työnohjausten sekä lyhytterapian parissa. Töitä hän haluaa jatkaa toistaiseksi.
– Ihmisen mieli on niin monimutkainen, se sykähdyttää aina. Tuntuu myös siltä, että on karttunut sellaista kokemusta, josta on ihmisille hyötyä.
Nuoruuden harrastukset ovat edelleen pysyneet Raija Pohjamon elämässä. Yhdessä puolison kanssa hän tykkää muun muassa marjastaa ja bongata lintuja. Maalaamistakin tulee edelleen muutaman kerran vuoteen harrastettua.
–Etenkin syksyn värit inspiroivat minua maalaamaan.
Yksi harrastuksista on kuitenkin ylitse muiden. Kirjoittaminen on jäänyt suureksi osaksi elämää, sillä hän kirjoittaa lähes päivittäin. Kirjoittamisesta on tullut jopa vähän enemmän kuin pelkkä harrastus, sillä Pohjamo on julkaissut jo kolme kirjaa. Kirjoista viimeisin, Winnicottin näkemyksistä tunne-elämän varhaiskehityksestä julkaistiin viime joulukuussa. Tekeillä on myös jo uusi kirjaprojekti yhdessä Maarit Veikkolaisen kanssa.
Lisäksi Pohjamo on kirjoittanut kolumneja Kalevaan sekä viime aikoina myös Psykoterapiasäätiö Monasterin blogiin.
Into kirjoittamiseen kumpuaa halusta tuoda omia tärkeinä pitämiään näkemyksiä esille, joista voisi olla hyötyä myös muille. Lisäksi ammattielämän ajan Pohjamolla on ollut suuri kiinnostus Donald Winnicottin töihin, joten niistä on myös ollut mielenkiintoista kirjoittaa ja perehtyä tarkemmin.
Vuodet ovat muuttaneet Raija Pohjamoa. Iän myötä eri asioilla on suurempi merkitys, kuin ennen.
– Nyt on iloisempi ympärillä olevista asioista, nuoremmista sukupolvista ja heidän osaamisistaan. Ennen suuressa roolissa olivat opiskelu ja työ. Nykyään tärkein asia on perhe sekä itseni ja puolisoni terveys.
Vuosiin on mahtunut paljon tapahtumia. Erilaisia vastoinkäymisiä ja onnistumisia on riittänyt. Pohjamo kertoo vastoinkäymisten olevan kuitenkin olennaisia muutoskohtia elämässä.
– Kun ei anna vastoinkäymisten lannistaa, niin niistä vain oppii, kun on surunsa surrut Se on hyvä pohja luovuudelle.
Pohjamo muistaa myös nuoria.
– Elämme vaikeita aikoja. Nuorilla on paljon tehtävää oman itsensä ja paikkansa löytämisessä toisten joukossa sekä oman merkityksensä säilyttämisessä vaikeinakin hetkinä.
Virheitä ei kannata pelätä liikaa. Jos tulee mokailtua, niin asia kannattaa käydä läpi ja ottaa opiksi. Tärkeää on muistaa olla oma itsensä ja vaalia sitä, mikä on itselle tärkeää. Omista unelmista ja asioista ei kannata liiaksi luopua.
Ensi maanantaina syntymäpäiviä viettävä Raija Pohjamo ei aio järjestää suurempia kekkereitä.
– Tämä on ikään kuin synttärijuhla, kun sinä tulit tänne haastattelemaan, hän naurahtaa.