Asia­na­ja­ja Kei­jo Kaup­pi­la on moti­voi­tu­nut koh­taa­maan haasteita.“Merkityksellisintä on ihmis­ten kohtaaminen”

Keijo Kauppila viihtyy työssään asianajajana ja yrittäjänä. Vaativalle työlle vastapainoa tuovat autoharrastus ja custom-moottoripyörän tuunaaminen. Kädessään hänellä on harrastukseen viittaava pienoismalli, jonka hän on joskus saanut lahjaksi. Kotona työhuoneen seinällä on hänen tyttärensä, kuvataiteilija Marianne Kauppilan teos Väinämöinen, joka kuuluu Kalevalan runojen kuvituskokonaisuuteen. Kuva: Auli Haapala

Mitä haas­ta­vam­pi ja vai­keam­pi toi­mek­sian­to, sitä moti­voi­vam­paa on ryh­tyä sel­vit­tä­mään ja rat­ko­maan jut­tua asiak­kaan par­haak­si. Tär­ke­ää työs­sä on oikeu­del­li­sia haas­tei­ta koh­dan­neen ihmi­sen koh­taa­mi­nen ja kuu­le­mi­nen, oli­pa neu­vo­jen ja avun tar­vit­si­ja yksi­tyis­hen­ki­lö tai yri­tys, tote­aa asia­na­ja­ja ja vara­tuo­ma­ri Kei­jo Kaup­pi­la Haukiputaalta.

– Kun kysy­myk­ses­sä on vai­kea ja han­ka­la rii­ta-asia, hoi­det­ta­va­na ei ole vain jut­tu, vaan myös ihminen.

Työn suo­la ja moti­vaa­tion läh­de ovat hen­ki­lö­koh­tai­sen kans­sa­käy­mi­sen ohel­la onnis­tu­mi­set ja hyvä palau­te, kun asiat jär­jes­ty­vät asiak­kaan kan­nal­ta par­haal­la mah­dol­li­sel­la tavalla.

60 vuot­ta lau­an­tai­na 8.6. täyt­tä­vä Kaup­pi­la on Asian­ajo­toi­mis­to Pro Juri­dica Oy:n perus­ta­jao­sa­kas ja yhtiön hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja. Asian­ajo­toi­mis­tol­la on toi­mi­pai­kat Oulus­sa ja Jyväskylässä.

– On tär­ke­ää, että asia­kas saa ymmär­ret­tä­viä ja sel­kei­tä vas­tauk­sia tilan­tee­seen­sa. Asia­kas­läh­töi­syys on ollut asian­ajo­toi­mis­tom­me tär­kein läh­tö­koh­ta alus­ta asti. Sii­hen perus­tuu myös brän­dim­me “Sel­kei­tä sano­ja, vai­kut­ta­via tekoja”.

Juris­tik­si Kaup­pi­la val­mis­tui 30 vuot­ta sit­ten. Hän syn­tyi Pie­tar­saa­res­sa, mut­ta Hau­ki­pu­taal­le per­he muut­ti pojan olles­sa kol­mi­vuo­tias. Kou­lu­tie alkoi Par­ku­mäen pie­nes­sä kylä­kou­lus­sa. Alun perin hänes­tä tuli kau­pan alan mies, mut­ta jo Raa­hen Por­va­ri- ja Kaup­pa­kou­lus­sa syt­tyi kipi­nä juri­diik­kaan hyvän opet­ta­jan ansios­ta. Ovi Lapin yli­opis­toon oikeus­tie­tei­tä luke­maan avau­tui ensim­mäi­sel­lä yrittämällä.

– Koen ole­va­ni minul­le omim­mal­la alal­la ja yrit­tä­jä­nä. Ker­taa­kaan ei ole tar­vin­nut har­ki­ta alanvaihtoa.

Pian val­mis­tut­tu­aan hän perus­ti oman oikeu­del­li­sia pal­ve­lu­ja tar­joa­van 1–2 juris­tin lakia­siain­toi­mis­ton vuon­na 1995 ja työs­ken­te­li sit­tem­min myös val­ta­kun­nal­li­ses­sa asian­ajo­toi­mis­tos­sa, kun­nes perus­ti kol­men kol­le­gan­sa kans­sa “oman näköi­sen” Asian­ajo­toi­mis­to Pro Juri­dica Oy:n vuon­na 2009.

Aiem­min oli yleis­tä, että asian­ajo­toi­mis­tot tar­jo­si­vat oikeu­del­li­sia pal­ve­lu­ja laa­jal­la toi­min­ta-alu­eel­la, mut­ta nykyi­sin kes­ki­ty­tään yhä enem­män tie­tyil­le eri­kois­aloil­le. Tämä on Kaup­pi­lan mukaan hyvä kehi­tys, sil­lä näin pys­ty­tään paneu­tu­maan syväl­li­sem­min kuhun­kin alaan liit­ty­viin eri­tyis­ky­sy­myk­siin ja yksityiskohtiin.

Pro Juri­dica on kes­kit­ty­nyt lii­ke- ja yri­tys­ju­ri­diik­kaan. Oulun Hal­li­tus­ka­dun toi­mi­pai­kas­sa työs­ken­te­lee vii­si ja Jyväs­ky­län toi­mi­pai­kas­sa kak­si juris­tia. Hen­ki­lös­töä on 13. Teh­tä­vis­sä kul­la­kin on myös omia erityisosaamisalueita.

Kaup­pi­la ker­too, val­tao­sa hänen omis­ta työ­teh­tä­vis­tään liit­tyy raken­ta­mi­seen ja kiin­teis­tö­ke­hi­tyk­seen, kuten tont­ti­jär­jes­te­lyt ja kaa­voit­ta­mi­nen tai ura­koi­hin ja raken­ta­mi­seen liit­ty­vät sopimus‑, vas­tuu- sekä rii­ta-asiat. Asiak­kai­na on pää­asias­sa yri­tyk­siä sekä asun­to-osa­keyh­tiöi­tä ja jon­kin ver­ran hoi­det­ta­va­na on myös yksi­tyis­ten asuntokauppariitoja.

Kaup­pi­la uskoo vah­vas­ti rii­ta-asioi­den sovit­te­luun, joka on asian­osais­ten kan­nal­ta paras vaih­toeh­to niin hen­ki­ses­ti kuin talou­del­li­ses­ti­kin. Sovit­te­lun avul­la asiat saa­daan pää­tök­seen nopeam­min kuin pit­kis­sä, kal­liis­sa ja kulut­ta­vis­sa oikeus­kä­sit­te­lyis­sä. Isos­sa osas­sa asun­to­kaup­pa- ja per­heo­mai­suus­rii­dois­ta pääs­tään sovit­te­le­mal­la ratkaisuun.

– Kun asia rat­kais­taan sopi­mal­la, molem­mat osa­puo­let tie­tä­vät mikä on lop­pu­tu­los, toi­sin kuin miten käy oikeuskäsittelyssä.

Mikä­li rii­dan osa­puo­let ja hei­dän asia­na­ja­jan­sa eivät pää­se sovit­te­lu­rat­kai­suun, on ennen oikeu­teen menoa mah­dol­lis­ta vie­lä käyt­tää apu­na tuo­miois­tuin­so­vit­te­lua ja ns. kol­mat­ta osa­puol­ta, tuo­miois­tui­men nimeä­mää sovit­te­lu­tuo­ma­ria, mikä­li molem­mat osa­puo­let halua­vat. Täs­tä vapaa­eh­toi­ses­ta menet­te­lys­tä on saa­tu hyviä kokemuksia.

Ben­sal­ta tuok­sah­ta­via har­ras­tuk­sia ja hallitustyöskentelyä

Asia­na­ja­jan työs­sä Kei­jo Kaup­pi­la kokee suu­rim­mik­si haas­teik­si kii­reen, tiu­kat aika­tau­lut ja ajan riit­tä­mät­tö­myy­den. Hän pää­see irtau­tu­maan työ­asiois­ta har­ras­tus­ten paris­sa, jois­ta mie­lui­sim­pia ovat kaik­ki “mit­kä tuok­sah­ta­vat bensalle”.

Autot ja nii­den tek­niik­ka ovat olleet hänen kiin­nos­tuk­sen koh­tee­na pie­nes­tä pitäen var­mas­ti­kin alal­la työs­ken­nel­leen isän perin­tö­nä. Eri­tyi­ses­ti innos­ta­vat Mer­sut, ja nime­no­maan mus­tat Mer­sut. Paras­ta aikaa tal­lil­la kun­nos­tet­ta­va­na ja enti­söi­tä­vä­nä on vuo­si­mal­lin 1964 “Sii­pi­mer­su”, mut­ta yllä­tys, se on harmaa.

– Lap­set ovat nimen­neet sen “Har­mik­si”, nau­rah­taa Kaup­pi­la. Har­mi on tar­koi­tus saa­da lii­ken­tee­seen vap­pu­na, mut­ta minä vuon­na, sii­tä ei ole tietoa.

Mie­luis­ta on myös cus­tom-moot­to­ri­pyö­rän tuu­naa­mi­nen. Toki meno­pe­leil­lä krui­sai­lu on myös muka­vaa, mut­ta ei hur­jas­te­lu, Kaup­pi­la vakuuttaa.

Lii­kun­nal­li­sil­le har­ras­tuk­sil­le on tär­ke­ää löy­tää myös sau­maa. Lisäk­si hal­li­tus­työs­ken­te­ly kuu­luu hänen mie­len­kiin­toi­siin teh­tä­viin­sä. Kaup­pi­la kuu­luu muu­ta­mien osa­keyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin ja toi­mii muun muas­sa Ran­ta­poh­ja Oy:n hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja­na. Kun­niak­kaat 55 vuot­ta jul­kais­tua Ran­ta­poh­jaa hän pitää tär­keä­nä pai­kal­li­se­na tie­don­vä­lit­tä­jä­nä, jol­la on oma mer­kit­tä­vä paik­kan­sa myös tule­vai­suu­des­sa, kai­ken nykyi­sin monis­ta kana­vis­ta tul­vi­van tie­don keskellä.

Digi­ta­li­soi­tu­mi­nen media­ken­täs­sä on haas­ta­nut myös Ran­ta­poh­jan kehit­tä­mään for­maat­te­jaan, ja sii­nä on Kaup­pi­lan mukaan onnis­tut­tu pysy­mään ajan her­mol­la. Pape­ri­nen print­ti­leh­ti on edel­leen monil­le tär­keä, mut­ta sen rin­nal­la jul­kais­taan verk­ko­leh­teä ja kehi­te­tään digi­taa­lis­ta sisäl­töä. Tär­ke­ää on myös kehit­tää nuo­ria kiin­nos­ta­vaa aineistoa.

Mer­ki­tyk­sel­li­siä het­kiä Kaup­pi­lan elä­mäs­sä ovat olleet kol­men lap­sen syn­ty­mät. Vai­kea elä­män­vai­he ja kään­ne­koh­ta per­hees­sä oli vai­mon ja las­ten äidin kuo­le­ma seit­se­män vuot­ta sitten.

– Sil­loin aikui­suu­den kyn­nyk­sel­lä olleet lap­set oli­vat suu­ri voi­ma­va­ra ja he piti­vät ylhääl­lä. Suruun ei voi­nut pysäh­tyä ja jää­dä. Sit­tem­min oli hyvä huo­ma­ta, että elä­mäs­sä voi alkaa uusi vaihe.

Lap­set ovat omil­laan, Kei­jo Kaup­pi­la on avioi­tu­nut ja asuu Satu-puo­li­son­sa kans­sa Hau­ki­pu­taal­la. Talon iso remont­ti on juu­ri val­mis­tu­nut. Per­he­kun­taan kuu­luu myös ter­ha­kas Tep­po-koi­ra. Puo­li­so on myös juris­ti ja työs­ken­te­lee Pro Juri­dicas­sa. Toi­si­naan työ­asioi­ta tulee poh­dit­tua koto­na keit­tiön pöy­dän äärel­lä­kin, mikä koe­taan ihan myön­tei­se­nä asiana.

– Asian­ajo­toi­mis­tos­sam­me jut­tu­ja hoi­de­taan yleen­sä­kin työ­pa­rei­na, jol­loin asioi­hin voi saa­da laa­jem­paa näkökulmaa.

60-vuo­tis­syn­ty­mä­päi­vään­sä Kaup­pi­la viet­tää perhepiirissä.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.