Vel­ka­köy­den pää tulos­sa vetä­vän käteen

Suo­men val­tion vel­ka­kier­teen las­ke­taan alka­neen vuo­sien 2007–2009 finans­si­krii­sis­tä. Samaan aikaan, kun val­tio on vel­kaan­tu­nut, Suo­men talous­kas­vu on ollut jok­seen­kin nol­la. Eri­tyi­ses­ti tuot­ta­vuu­den kehi­tyk­ses­sä on jää­ty jäl­keen ver­rok­ki­mais­ta. Pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten Suo­men las­ket­tiin saa­vut­ta­neen Ruot­sin, kun las­kes­kel­tiin brut­to­kan­san­tuo­tet­ta asu­kas­ta koh­den. Finans­si­krii­sin jäl­keen poh­jois­mai­set naa­pu­rit ovat kii­tä­neet ohi talousluvuillaan.

Kun talous­kas­vua eikä sii­tä joh­tu­via kas­va­via vero­tu­lo­ja ole ollut, on val­tio otta­nut vel­kaa pai­ka­tak­seen bud­jet­ti­va­jet­taan. Val­tion menois­ta päät­tä­vät polii­ti­kot saat­toi­vat teh­dä vel­ka­pää­tök­siä taka­vuo­si­na ehkä rau­hal­li­sin­kin mie­lin, kun Suo­mi­kin sai vel­kaa hyvin hal­val­la. Näin jäl­keen­päin kat­sot­tu­na se oli tie­ten­kin lyhyt­nä­köis­tä. Nyt korot ovat nous­seet, ja pelk­kä velan­hoi­to hauk­kaa val­tion tulois­ta mer­kit­tä­vän osa. Se on pois mones­ta muusta.

Kun hal­li­tuk­sen vii­mei­sin sääs­tö­han­ke ete­nee poliit­ti­seen kes­kus­te­luun, tulee suu­ri huu­to. Kun sitä kuun­te­lee, kan­nat­taa pitää mie­les­sä, että yksi­kään hal­li­tuk­sis­sa vuo­si­na 2008–2024 istu­neis­ta puo­lueis­ta ei ole tilan­tee­seen syy­tön. Vel­kaan­tu­mis­ta ei ole saa­tu kuriin suu­ris­ta puheis­ta huo­li­mat­ta. Ja vaik­ka nyky­hal­li­tus tekee sääs­tö­pa­ket­te­ja, niin yhä Suo­mi syö enem­män kuin tie­naa. Voi­nee­ko kukaan väit­tää, että vel­kaan­tu­mi­ses­sa ei oli­si pää tulos­sa vetä­vän käteen.

Kiel­tä­mät­tä tilan­tees­ta tulee mie­leen 1990-luvun alku­puo­li, kun Suo­mi koki todel­li­sen talou­del­li­sen romah­duk­sen. Täl­lai­ses­ta ei nyt kui­ten­kaan ole kyse, vaik­ka nyky­hal­li­tuk­sen reto­rii­kas­sa on kuul­ta­vis­sa kai­ku­ja aikan­sa val­tio­va­rain­mi­nis­te­rin Iiro Vii­na­sen hirmustelusta.

Lisä­bud­je­tin nimel­lä kul­ke­va val­tion sääs­tö­pa­ket­ti tulee kos­ke­maan jol­lain tavoin jokais­ta suo­ma­lais­ta. Toi­vot­ta­vas­ti eri­lai­set leik­kauk­set ja vero­jen kiris­tyk­set eivät nitis­tä hen­to­ja kas­vun orai­ta, joi­ta esi­mer­kik­si Suo­men Pan­kin mukaan on näh­tä­vis­sä. Joka tapauk­ses­sa lie­nee sel­vää, että Suo­men vel­ka­kier­ret­tä ei saa­da poik­ki, jol­lei maa­han saa­da oike­aa talous­kas­vua. Ja se onkin sit­ten vai­keam­pi teh­tä­vä kuin meno­jen leik­kaa­mi­nen ja fis­kaa­li­nen vero­jen korottaminen.