Onkohan meillä kotona sitä kotivaraa kolmeksi päiväksi vai eikö? Tätä mietin, kun luin tänään Rantapohjassa julkaistavaa juttua Yli-Iissä pidetystä varautumiskoulutuksesta. Sen järjesti Punaisen Ristin Yli-Iin osasto.
Varautumisasiasta on meilläkin kotona puhuttu, mutta varsinaista projektia siitä ei ole rakennettu. Varautumissuosituksen mukaan jokaisessa kodissa pitäisi selvitä 72 tuntia eli kolme vuorokautta itsenäisesti.
En tunne perinpohjin pakastimiemme sisältöä, mutta tiedän että jotain ruokatavaraa niihin on sijoitettu. Kun viimeksi keitin puuroa, niin tein sen vajaasta paketista. Saattaa olla, että kaapissa on jokin purkkiruoka tai kuivamuona, mutta varma en siitäkään ole. Näkkileipä loppui viikko sitten.
Jos vedentulo lakkaa mahdollisessa häiriötilanteessa pitemmäksi aikaa, menee kyllä sormi suuhun. Vesikotivaraa pitäisi ohjeiden mukaan olla 10–20 litraa/vuorokausi yhtä henkilö kohden. En oikein tiedä, missä tällaisia määriä voisi kotona mukavasti säilyttää. Kaupasta saa vettä, mutta sinne ryntäävät muutkin vedentulon loppuessa. Vesipula tuottaa vikatilan myös vesiklosetille. Mitenkäs tarpeitten kanssa sitten?
Kotona on kyllä varavirtalähteitä esimerkiksi puhelimen lataamista varten, mutta luultavasti niissä ei ole virtaa. Pattereilla toimiva radio on ja paristoja, mutta en ole varma ovatko ne radioon tai taskulamppuunkaan sopivia. Muita tärkeitä varautumistarvikkeita olisivat lääkkeet, tölkinavaaja, hygieniatarvikkeet, kynttilät, tulitikut, joditabletit ja käteinen raha.
Sota ei Suomea uhkaa, ja arvattavin syy varautumistarpeiden käyttöön ehkä olisikin pitempi sähkökatko, minkä todennäköisin aiheuttaja olisi myrsky. Lähes kaikki ympärillämme toimii sähköllä. Puulla lämmittäjäkin saattaa olla pulassa, kun sähköllä toimiva kiertovesipumppu ei enää kuljetakaan lämmintä vettä pattereihin.
Joka tapauksessa lienee aika tehdä kotona pieni inventaario. Miten pärjäisimme kotona kolme päivää ilman sähköä ja juoksevaa vettä.