– Korona opetti ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai taas heräämään siihen, että kotivara olisi tarpeen. Onhan siellä kotona hirvenlihaa purkissa, mutta kyllä se varautuminen kuitenkin on aika heikolla tasolla niin itsellä, kuin monella muullakin, myöntää yli-iiläinen Teuvo Lapinkangas.
Punaisen Ristin Yli-Iin osasto järjesti varautumiskoulutuksen, jossa Oulun Marttojen Anne Lampela oli herättelemässä yli-iiläisiä siihen, mitä kaikkea kotoa pitäisi löytyä poikkeustilanteita varten kolmen vuorokauden tarpeisiin. Lapinkankaan tavoin monet kertoivat, että mitään erikoista varautumisvarastoa ja ‑tuotteita ei heiltä kotoa löydy, mutta koulutus sai ajattelemaan aihetta uudelleen.
– Kun asumme kaukana kaupasta, niin tavallaan sitä kotivaraa on jo luonnostaan, pohtii Sinikka Pirttimaa.
– Kyllähän kotivaraa olisi hyvä olla jo vaikka ihan pitkän sähkökatkon tai tulvan aiheuttamien tilanteiden vuoksi. Monesta syystä pitäisi varautua, mutta vähälle se on itselläkin jäänyt, sanoo Päivi Ylisiurua.
Teuvo ja Rauni Lapinkangas myös ajattelevat, että monella vanhemman sukupolven ihmisellä varautuminen saattaa tulla luonnostaan.
– Vaikka onhan nuorissakin paljon niitä, jotka osaavat suhtautua tähän varautumiseen riittävällä tavalla, Teuvo Lapinkangas pohtii.
Hänen mielestään on hyvä, että varautumiseen herätellään, koska koulutuksesta saa hyvät vinkit ja ohjeet siihen, mitä pitäisi huomioida.
Omatoiminen varautuminen on Suomen Pelastusalan Keskusliiton mukaan Suomessa suhteellisen hyvällä mallilla: yli kolmasosa SPEKin viime joulukuussa julkaisemaan tutkimukseen vastanneista pitää varautumistaan melko tai erittäin hyvänä. Osalla suomalaisista on kuitenkin puutteita varautumisessa. Varautumistarvikkeista suomalaisilla on hyvin hoidossa lääkkeet, valonlähteet ja paristot, mutta heikommin pullovesi. Juomaveden lisäksi vettä pitää varata myös hygieniaan ja wc:n huuhteluun.
– Suomalainen kuluttaa voin 100–300 litraa vettä päivässä. Kotivaraa pitäisi olla noin 10–20 litraa vuorokautta varten yhdelle henkilölle. Kaupasta on hyvä ostaa isoja vesipulloja varavedeksi. Myös puhtaita kannellisia sankoja pitäisi olla vettä varten kotona, kertoi Anne Lampela Yli-Iissä.
Puutteellisen varautumisen syitä ovat SPEKin kyselytutkimuksen mukaan vähäinen kiinnostus asiaan ja toisaalta luottamukseen siitä, että kaikki toimii häiriötilanteessa. Vastaajat toivat myös esille epävarmuuden, miten pitäisi varautua. Varautumisen hinta on esteenä noin viidennekselle vastaajista.
Jokaisen kannattaa koota kotivara sellaisista elintarvikkeista, joita käyttää muutenkin. Samoin on syytä miettiä, miten ruokaa laittaa esimerkiksi sähkökatkon aikana.
– Meillä on mahdollisuus laittaa ruokaa kaasulla. Samoin takkaa tai leivinuunia voisi ongelmien tullessa käyttää hyväkseen, Rauni Lapinkangas sanoo.
Martat ohjeistavat hankkimaan kotivaraan muun muassa seuraavia asioita: juotavaksi valmista mehua ja pullotettua vettä, tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia sekä säilykkeitä, leipää, näkkileipää, riisikakkuja, korppuja, pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä, hilloja, soseita, muroja, myslejä, hiutaleita, mehuja, mehukeittoja, huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia, kala‑, liha- ja papusäilykkeitä, lastenruokia, pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja, valmiskastikkeita, kastikejauheita, muusijauhetta, soijarouhetta, tarvittaessa erityisruokavalioiselle sopivaa ruokaa, välipalapatukoita, keksejä, suklaata, sipsejä ja lemmikeille ruokaa
– Jokaisen kannattaa pitää huolta siitä, että kotona on paristoilla tai akulla toimiva radio, sillä näin saa tietoa poikkeustilanteen kehittymisestä, vaikka sähköt loppuisivatkin, Lampela kertoo.
– Joku varavirtalähde olisi myös hyvä olla kännykkää varten, Teuvo Lapinkangas hoksauttaa.
Muita tärkeitä varautumistarvikkeita ovat muun muassa lääkkeet, tölkinavaaja, hygieniatarvikkeet, taskulamppu, paristot, kynttilät, tulitikut, joditabletit ja käteinen raha.
Myös ensiaputaidot sekä oman kokonaisturvallisuuden pohtiminen ovat tärkeä osa varautumista. Yli-Iissä ensiaputaitoja pääsee harjoittelemaan Punaisen Ristin ensiapuryhmässä, joka kokoontuu kolmen viikon välein torstaisin kello 18 Yli-Iin koululla. Seuraava kokoontuminen on torstaina 11.4. kello 18. Tuolloin aiheena on palovammat. Paikalle toivotaan myös uusia osallistujia.
Punaisen Ristin Yli-Iin osasto järjesti varautumiskoulutuksen samalla, kun se jakoi Yli-Iin alueelle saamiaan Euroopan sosiaalirahaston rahoittamia ESR+-maksukortteja, jotka ovat 40 euron arvoisia, ja tarkoitettu vähävaraisille.
– Nämä korvaavat ruokakassijakelut, joita on ollut ennen. Saimme Yli-Iin Punaiselle Ristille täksi vuodeksi kaikkiaan 300 maksukorttia jaettavaksi. Näitä jaetaan kolmessa eri tilaisuudessa tämän vuoden aikana, ja Kiimingin seurakunnan diakoni jakaa kortteja mahdollisesti myös muualle seurakunnan alueelle, kertoo Punaisen Ristin Yli-Iin osaston puheenjohtaja Merja Kirjavainen.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.