Jäälissä järjestettiin yleisötilaisuus, jossa nostettiin esille Kuusamontien kehittämissuunnitelmat Korvenkylän ja Kiimingin välillä YVA-ohjelman eli ympäristövaikutusten arviointiohjelman muodossa. Asukkailla on runsaasti mielipiteitä eri vaihtoehdoista. Jotkut pelkäsivät, miten Jäälin käy, jos ohikulkutie rakennetaan, mutta suurin osa taas tahtoi sen toteutuvan nopeasti.
Moni oli sitä mieltä, että kehittäminen nykypaikalleen ei vastaa sitä tarvetta, joka tien suhteen liikenneturvan ja suuren liikenteen määrän vuoksi on. Asukkaat totesivat, että joku ratkaisu asiaan pitää saada, sillä sen roikkuminen on Jäälin maankäytön kannalta hankalaa.
– Kuusamontie on tärkeä päätie, jolla on suuria ongelmia ruuhkautumisen ja liikenneturvan suhteen. Tavoitteena on saada Kuusamontie mukaan Väyläviraston investointiohjelmaan, ELY-keskuksen esisuunnitteluvastaava Marjo Paavola kertoi.
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Tikkala totesi, että esitetyt vaihtoehdot ovat hyvät tutkittavaksi.
– Ohikulkutie antaisi, liikenteen siirtyessä muualle, mahdollisuuden korostaa jääliläisille tärkeitä arvoja kuten rauhallista asuinympäristöä ja luontoa, Tikkala totesi.
Muun muassa Kari Hildén esitti huolensa siitä, että ohikulkijat eivät uuden ohitustien myötä enää löytäisi tietään Jäälin palveluiden ääreen. Tämän lisäksi huolta ohitustien suhteen yleisössä herättivät esimerkiksi luontoarvot ja harrastusmahdollisuuksien kaventuminen.
– Ei asuinalue tarvitse menestyäkseen sitä, että sen läpi kulkee iso tie. Alueen elinvoiman kanssa sillä ei ole mitään merkitystä, kommentoi Jari Laru.
– Vaihtoehdot, joissa joko parannellaan tietä tai kehitetään siitä nelikaistainen nykyiselle paikalleen eivät tunnu mitenkään järkevältä. Leventyessään siitä tulisi vain yksi sumppu, jota meluaidat reunustavat, Arttu Mainio sanoi.
Hän huomautti myös, että tie on tärkeä kulkureitti monelle muullekin kuin kiiminkiläisille ja jääliläisille. Kuusamontietä pitkin kulkee paljon matkailijoita esimerkiksi Rukaa ja Kuusamoa kohti.
Vaihtoehto, jossa tietä kehitettäisiin nykypaikalleen, ei saa kannatusta varsinkaan Kuusamontien välittömässä läheisyydessä asuvilta. Välikylän ja Jäälin välillä asuva <
– Liikenteen melu on paha, kesällä mittasin jopa 80 desibelin lukemia. Minusta tuntuu, että Jäälin kiertäminen on ainoa hyvä vaihtoehto, joka helpottaisi paljon. Eivät ne ohikulkijat Jäälissä pysähdy palveluita käyttämään, Lappalainen sanoi ohitustien haittoja pelkääville.
– Nykyisen Kuusamontien varrella on paljon ihmisiä, jotka kärsivät melusta, pölystä ja kasvavasta liikenteestä. Tämä asia on yksi tärkeimpiä kehittämistä mietittäessä, Leena Suorsa totesi.
Tuija ja Heikki Aitto-oja asuvat aivan Kuusamontien vieressä. He ostivat talonsa Jäälistä vuonna 1998, jolloin Kiimingin kunnasta vakuuteltiin, että vuonna 1992 suunniteltu ja hyväksytty ohikulkutie rakentuu alueelle nopeasti. Nyt on mennyt neljännes vuosisata, eikä mitään ole vielä tapahtunut.
– Toivomme todella, että ohikulkutie saataisiin joskus rakennettua. Tuohon nykyiselle paikalle kehittämisessä ei ole mitään järkeä, siinä menevät vain rahat hukkaan. Odotetaan mieluimmin niin kauan, että ohitukseen rahat löytyvät, Heikki Aitto-oja sanoo.
– On tärkeää, että liikenne saadaan toimimaan, eivätkä tien lähellä asuvien olosuhteet huononisi. Ohitustie mahtuu kyllä kulkemaan tuolla metsässä, luontoa on tässä ympärillä paljon, Tuija Aitto-oja sanoo.
Pariskunnan mielestä nykypaikalleen kehittäminen synnyttäisi Jääliin ruman sumpun, jota korkeat meluaidat reunustaisivat.
– Suurin osa jääliläisistä toivoisi kokemuksiemme mukaan ohitustietä. Varsinkin tässä tien läheisyydessä asuvat, Heikki Aitto-oja sanoo.
Jäälin yleisötilaisuudessa Lauri Ojalan esiin nostama Nato-kortti on Aitto-ojien mielestä syytä huomioida.
– Luulisi, että Naton tai EU:n kautta alkaisi rahaa löytyä, sillä kyseessä on hyvin merkittävä ja vilkasliikenteinen reitti, Tuija Aitto-oja miettii.
Kiiminkiläinen Ojala kiinnitti huomionsa myös siihen, että Kiimingin keskusta ei ole saamassa eritasoliittymää osakseen paitsi laajimmassa kehittämisvaihtoehdossa.
– Kiiminkiin tarvitaan ehdottomasti tässä yhteydessä eritasoliittymä, hän totesi.
Kiimingin Purontien asukas Susanne Puirava kysyi tilaisuudessa huolestuneena sen perään, miten Purontien risteysalueen kehittämisen käy nyt, kun Kuusamontien laajempi kehittäminen on noussut esiin. Hän kysyi, käykö niin, että Purontien kehittäminen jää isomman projekti jalkoihin.
– Purontien hanke on erillinen juuri siksi, että se saadaan toteutumaan mahdollisimman pian. Jos se olisi ollut osa tätä isompaa kokonaisuutta, ei voisi tietää, milloin se toteutuu, rauhoitteli Oulun kaupungin Ari Kuotesaho.
Kuusamontien kehittämistä esitellään yleisötilaisuuksissa vielä useaan kertaan suunnittelun edetessä. YVA-konsultti Sitowisen projektipäällikkö Matti Romppanen rohkaisi asukkaita ottamaan rohkeasti yhteyttä ja tulemaan tilaisuuksiin kertomaan asioista, joita tien suunnittelussa on syytä ottaa huomioon.
Suunnittelun tavoitteena on kehittää ja valita yksi tapa, jolla Kuusamontien kehittämistä aletaan viedä eteenpäin. Tiesuunnitelman tekemiselle ja rakentamiselle ei vielä ole rahoitusta olemassa. Näistä päättää eduskunta. Suunnittelutyöhön osallistuvien arvioiden mukaan kehittämisen hintalappu olisi vaihtoehdon mukaan 70 miljoonasta yli sataan miljoonaan euroon.
Kuusamontien YVA-ohjelma
• Käynnissä olevassa YVA-menettelyssä tarkastellaan neljää vaihtoehtoa valtatien 20 parantamiseksi Kiimingin ja Korvenkylän välillä. Yksi vaihtoehto on se, että tielle tehdään vain pieniä liikenteen sujuvuutta parantavia toimenpiteitä. Muut vaihtoehdot ovat sellaisia, joissa tie parannetaan keskikaiteelliseksi ja 2+2‑kaistaiseksi hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla. Yksi vaihtoehto sijoittuu nykyiselle paikalleen, kaksi vaihtoehtoa sijoittuvat uuteen maastokäytävään nykyisen tien länsipuolelle.
• YVA-ohjelmasta saatu palaute huomioidaan ympäristövaikutusten arvioinnissa. Osana ympäristövaikutusten arviointia järjestetään kesällä 2024 kaikille avoin yleisötilaisuus ja työpaja, jossa hankkeesta kiinnostuneet pääsevät osallistumaan vaihtoehtojen tarkentamiseen ja vaikutusten arviointiin.
• Vaikutusten arvioinnin tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (YVA-selostus). Arviointiselostuksessa esitetään muun muassa tarkennetut vaihtoehdot tien parantamiseksi, niiden vaikutukset ja haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet. Arviointiselostus asetetaan nähtäville alustavan arvion mukaan vuodenvaihteessa 2024–2025, jolloin kaikilla on mahdollisuus esittää siitä lausunto tai mielipide.
• Ympäristövaikutusten arvioinnin ja siitä saadun palautteen perusteella valitusta vaihtoehdosta laaditaan yleissuunnitelma vuoden 2025 aikana. Myös valmis yleissuunnitelma tullaan asettamaan nähtäville ja siitä on mahdollisuus esittää lausunto tai mielipide.
• Kuusamontien kehittämisvaihtoehtoja on esitelty tarkemmin Rantapohjassa 4.4. YVA-ohjelma on nähtävillä ympäristöhallinnon verkkosivuilla osoitteessa http://www.ymparisto.fi/vt20-parantaminen-YVA 21.3.–19.4., jolloin kaikilla on mahdollisuus jättää mielipide YVA-ohjelmasta.