Äänes­tä­mis­tä voi­si aina­kin harkita

Toh­din arvioi­da, että euro­vaa­lieh­dok­kai­den kalen­te­rei­hin on mer­kit­ty pää­siäi­sen jäl­kei­sel­le vii­kol­le jo mon­ta tapaa­mis­ta vaa­lei­hin liit­tyen. Ensi vii­kon jäl­keen var­si­nai­seen vaa­li­päi­vään 9.6. ei ole kuin pari kuukautta.

Mitä sit­ten tapaa­mi­sis­sa poh­di­taan. Läpi voi­si pääs­tä tie­ten­kin EU:ta hauk­kuen – se on help­po rat­kai­su. Vai­keam­paa onkin perus­tel­la sitä, mik­si ehdok­kaan pitäi­si pääs­tä euro­par­la­ment­tiin ja mihin asioi­hin hän siel­lä voi vai­kut­taa. Äänes­tä­jiä poh­di­tut­taa aina se, onko ehdo­kas aja­mas­sa Suo­men vai EU:n asi­aa. Ja äänes­tä­jän oma asia on vie­lä asia erikseen.

Äänes­tä­mi­sen hei­kok­si koet­tu ja hämä­rä hyö­ty­suh­de on var­maan­kin vai­kut­ta­nut sii­hen, että euro­vaa­lien äänes­tys­pro­sent­ti on jää­nyt Suo­mes­sa­kin tois­tu­vas­ti hyvin alhai­sek­si. Esi­mer­kik­si vuo­den 2019 vaa­leis­sa se oli vain 42,7 pro­sent­tia. Yksi ehdok­kai­den perus­teh­tä­vis­tä voi­si­kin olla EU:n mer­ki­tyk­sen kir­kas­ta­mi­nen äänes­tä­jil­le. Suo­men­kin lain­sää­dän­nös­tä mer­kit­tä­vä osa tulee EU:sta.

Jos tuo­reen kyse­ly­tut­ki­muk­sen tulok­siin on usko­mi­nen, niin kesän vaa­lien äänes­tys­pro­sent­ti näyt­täi­si ole­van vii­me vaa­le­ja kor­keam­pi. Uutis­me­dian lii­ton teet­tä­mäs­sä tut­ki­muk­ses­sa 55 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta ker­toi var­mas­ti äänes­tä­vän­sä euro­vaa­leis­sa. Jos tut­ki­mus­tu­los pitää kutin­sa, niin loik­kaus ylös­päin oli­si mer­kit­tä­vä. Mut­ta voi kui­ten­kin hyvin­kin olla, että äänes­ty­sak­tii­vi­suus jää näis­sä­kin vaa­leis­sa alle 50 pro­sen­tin. Se ei ole hyvä jut­tu demo­kra­tian kannalta.

Iro Researc­hin teke­mäs­tä tut­ki­muk­ses­ta ilme­nee jäl­leen se, mihin suo­ma­lai­set luot­ta­vat kun halu­taan asiois­ta oike­aa ja paik­kan­sa pitä­vää tie­toa ja täs­sä tapauk­ses­sa tie­toa EU-vaa­leis­ta. Suu­rin osa äänes­tä­mään aiko­vis­ta ja sitä har­kit­se­vis­ta (62 %) hakee tie­toa äänes­tys­pää­tös­tä var­ten pai­ne­tuis­ta tai digi­taa­li­sis­ta sano­ma­leh­dis­tä ja 59 % tele­vi­sios­ta. Sosi­aa­li­ses­ta medias­ta tukea äänes­tys­pää­tök­seen­sä hakee vain nel­jän­nes äänes­tä­mään aiko­vis­ta tai sitä harkitsevista.