Kii­min­ki­jo­ki kiit­täi­si Ait­to­vaa­ran tuu­li­voi­ma­hank­keen lopettamisesta

Pudas­jär­ven kau­pun­ki osal­lis­tuu hank­kee­seen, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on pitää huol­ta Kii­min­ki­joen vesis­tös­tä. Samaan aikaan se suun­nit­te­lee Hete­ky­län Ait­to­vaa­raan tuu­li­voi­maa, jon­ka raken­ta­mi­nen vaa­ran­taa suo­jel­lun Kii­min­ki­joen vesis­tön. Tuu­li­voi­ma-alue­han sijait­see Kii­min­ki­joen valuma-alueella.

Kii­min­ki­joen valu­ma-alu­een kun­nat (Pudas­jär­vi, Puo­lan­ka, Uta­jär­vi, Oulu) sekä Kii­min­ki­jo­ki ry, ProAgria ry, Oulun yli­opis­to ja Luon­non­va­ra­kes­kus ovat muka­na Met­sä­kes­kuk­sen hank­kees­sa. Sen tulok­se­na halu­taan Kii­min­ki­joen vesis­tön tilaa paran­ta­via hank­kei­ta ja toi­mia pai­kal­lis­ten toteut­ta­mi­na sekä koor­di­noin­tia luon­non hoi­ta­mi­seen, vesis­tö­hank­kei­siin ja elin­kei­noi­hin (eri­tyi­ses­ti mat­kai­lu) liittyen.

Vähän his­to­ri­aa taus­ta­tie­dok­si. Hete­jär­vi, Iso-Vuor­ma, Vähä-Vuor­ma (Petä­jä­jär­vi ja Loka­lam­pi) ovat kui­va­tus­jär­viä. Ne las­ket­tiin maa­tu­mak­si 1851–1855, jot­ta voi­tiin kor­ja­ta leh­mil­le hei­niä. Iso-Vuor­ma­jär­ves­tä kai­vet­tiin las­kuo­jat kaik­kien jär­vien kaut­ta Heteo­jaan. Siel­tä Jur­va­sen­lam­min kaut­ta Alao­jaan ja Nuo­rit­ta­jo­keen, jos­sa mat­ka jat­kui Joki­ko­kon kaut­ta Kii­min­ki­jo­keen. Näi­tä samo­ja reit­te­jä pit­kin las­ke­vat valu­ma­ve­det Ait­to­vaa­ran tuu­li­voi­ma-alu­eel­ta suo­jel­tuun Kii­min­ki­jo­keen. Mitä­hän muta­vel­liä on vesis­töi­hin luvas­sa, kun ale­taan teh­dä maansiirtotöitä?

Hete­ky­läs­sä mel­kein kaik­ki vesis­töt las­ke­vat lopul­ta Kii­min­ki­jo­keen. Sen suu­rim­paan sivu-uomaan Nuo­rit­ta­jo­keen las­ke­vat esi­mer­kik­si Jau­ra­kais­jär­vi, Seu­lan­jär­vi, Juu­rik­ka­jär­vi, Kal­la­jär­vi ja Timo­sen­jär­vi (Sor­sua­no­jan kaut­ta). Toi­si­naan Jon­gun tul­va voi tuo­da myös Iijoen vesiä soi­ta myö­ten Hete­ky­lään, kuten kävi 2000-luvul­la, ja mata­lal­la ole­vat kesä­mö­kit kastuivat.

1800-luvul­la luul­tiin, että kui­va­tuil­ta jär­ven­poh­jil­ta saa­daan pal­jon pel­toa ja hei­nää. No, näin­hän ei käy­nyt. Tuli huo­no­ja pel­to­ja ja suo­ta, ja samal­la mene­tet­tiin jär­vet. Nyt usko­taan, että tuu­li­myl­lyil­lä saa­daan pal­jon vero­ra­haa Pudas­jär­ven kau­pun­gil­le. Miten­kä­hän käy­nee? Mitä nyt mene­te­tään iäksi?

Vesis­tö­jä ei saa pila­ta. Se ei ole vih­re­ää vaan mus­taa siir­ty­mää, jos vesis­töt pila­taan tuu­li­myl­ly­jen takia. Sama kos­kee poh­ja­ve­siä. Mitä sit­ten juo­daan, jos vedet likaantuvat.

Kii­min­ki­jo­ki on suo­jel­tu kos­kien­suo­je­lu­lail­la ja on Poh­jois­mai­ses­sa suo­je­lu­ve­sien luet­te­los­sa. Vesien­tut­ki­mus­oh­jel­mas­sa Kii­min­ki­joen suo­je­lun tavoit­tee­na on joen luon­non­ti­lan säi­lyt­tä­mi­nen. Ja sen valu­ma-alu­een vesi­ta­lou­den ja kala­kan­to­jen yllä­pi­tä­mi­nen mah­dol­li­sim­man luon­non­mu­kai­si­na. (Ympäristö.fi)

Kun jäte­tään Ait­to­vaa­ra raken­ta­mat­ta, aute­taan Kii­min­ki­joen suo­je­lua ja vesis­tön säi­lyt­tä­mis­tä jäl­ki­pol­vil­le. Ait­to­vaa­ra ei ole ainoa uhka Kii­min­ki­joel­le. Yli­kii­min­kiin on suun­ni­tel­tu Mus­ta­suo-Tyn­ny­ri­kor­ven tuu­li- ja aurin­ko­voi­man suur­han­ke (lähel­lä Pudas­jär­ven kun­nan­ra­jaa). Myös muu ihmi­sen toi­min­ta vaikuttaa.

Nyt tuu­li­voi­ma­loil­le nol­la­vaih­toeh­to. Suo­jel­laan Nuo­rit­ta- ja Kii­min­ki­joet lohi­joik­si. Kalas­ta­jat­kin kiit­tää. Kuntalaisaloite.fi ‑pal­ve­lus­sa on aloi­te Ait­to­vaa­ran hylkäämiseksi.

Rit­va Jur­van­suu, Hetekylä