Oulussa ja Iissä on aloittanut toimintansa uusi ikäihmisten liikkuva päivystysyksikkö joulukuun 2023 alussa. Toiminta-alue kattaa myös Rantapohjan alueen eli Haukiputaan, Kiimingin, Ylikiimingin, Yli-Iin sekä Iin.
Mistä ikäihmisten liikkuvassa päivystysyksikössä on kysymys? Ikäihmisten liikkuvan päivystysyksikön toiminnan tavoitteena on hoitaa potilas kotona ja pyrkiä välttämään epätarkoituksenmukaisia päivystyskäyntejä. Reilun kahden kuukauden kokemuksella projektisuunnittelija Terhi Ahlstrand toteaa, että “ikäihmisten ambulanssi” on otettu hyvin vastaan ja tarvetta tuntuu olevan.
– Meillä on ollut tosi hyvä startti! Ikäihmiset ovat hyvillään, jos päivystyskäynti on vältettävissä ja asia hoituu omassa kodissa. Tähän mennessä Noin 80 prosenttia käynneistä on hoitunut kotona tai vastaavassa toimintaympäristössä, Ahlstrand kertoo.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella kehitetään uudenlaista ikäihmisille suunnattua palvelumallia RRP2-hankkeen puitteissa. Ikäihmisten liikkuva päivystysyksikkö sijoittuu ensihoidon ja kotiin vietävien palveluiden välimaastoon.
Päivystysyksikkö liikkuu tätä tarkoitusta varten varustetulla ambulanssilla, jossa toimii ensihoitaja ja sairaanhoitaja. Työparilla on ikäihmisten hoitotyön osaamista ja asiantuntemusta ikäihmisten palvelurakenteesta, unohtamatta ensihoidon asiantuntemusta.
Yksikön koko henkilöstövahvuus on neljä ensihoitajaa ja kolme sairaanhoitajaa. Linnanmaan paloasemalla Oulussa asemapaikkaansa pitävä yksikkö on valmiudessa jokaisena viikonpäivänä kello 10–22. Yksikkö voi myös auttaa ensihoitoa päivittäisissä tehtävissä, jos yksikön varsinainen tehtäväkenttä sen sallii.
Ikäihmisten liikkuvan yksikön tavoitteena on tarjota palvelua asukkaille oikea-aikaisesti ja siten vähentää epätarkoituksenmukaisia päivystyskäyntejä ja muiden raskaiden palveluiden käyttöä potilasturvallisesti. Palvelumallin avulla vahvistetaan kotiin annettavia palveluja ja eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä.
Yksikkö hoitaa D‑kiireellisyysluokan tehtäviä, eli avuntarvitsijan tila on vakaa ja potilas pyritään tavoittamaan kahden tunnin kuluessa.
Kellon lähestyessä aamukymmentä vuorossa oleva työpari, sairaanhoitaja Johanna Mikkonen ja ensihoitaja Timo Sassi tarkistavat ambulanssin välineistöä lähtökuntoon. Samantien he saavat ensihoidon tilannekeskuksesta yhteydenoton ja pyynnön päivän ensimmäiselle asiakaskäynnille. Tällä kertaa käynti suuntautuu Oulun kaupunkialueelle.
– Kohteessa ensimmäinen tärkeä tehtävä on kartoittaa asiakkaan kokonaistilanne ja hoidontarve, kertoo Timo Sassi.
Yleisimmin yhteydenoton syynä on yleistilan lasku ja huonovointisuus, jotka voivat johtua esimerkiksi infektiosta.
Ambulanssi on erityisvarusteltu tarkoitustaan vastaavaksi. Henkilöstö tekee asiakkaan luona hoidon tarpeen arvioinnin ja ottaa tarvittavat verikokeet ja pikatestit, jotta potilaan ei tarvitse lähteä päivystykseen. Lääkitys voidaan aloittaa paikanpäällä ja tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä, Johanna Mikkonen kertoo.
– Tärkeä tehtävä on myös arvioida miten potilas pärjää kotona käynnin jälkeen ja tarvitaanko lisää jatkotoimia, Timo Sassi täydentää.
Liikkuvan päivystysyksikön asiakaskunnan ikähaitari on noin 65-vuotiaista yli satavuotiaisiin. Pääpaino on kaikista iäkkäimmissä, jotka ovat monisairaita ja paljon apua ja palveluita tarvitsevia. Liikkuva yksikkö voi kohdata käynnillään myös kotona asuvia ikäihmisiä, jotka eivät ole vielä minkään palvelun piirissä ja heille tulisi esimerkiksi käynnistää kotihoidon säännölliset käynnit, haarukoi itsekin pitkään ensihoitajana työskennellyt Terhi Ahlstrand.
Hän arvioi, että tämänkaltaisen palvelun tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa, sillä väki ikääntyy, hoitopaikkoja vähennetään ja kotiin vietäviin palveluihin tarvitaan entistä kattavampia palveluita.
Ikäihmisten liikkuva päivystysyksikkö toimii alkuvaiheessa Oulun ja Iin alueella.
– Ii haluttiin mukaan pilottiin, koska Iissä akuuttihoito-osasto muuttui arviointi- ja kuntoutusyksiköksi ja kotiin tarvittavien palveluiden tarve voi näin ollen kasvaa. Nyt on tärkeää levittää tietoa niin kansalaisten kuin hoitohenkilöstönkin keskuudessa myös ikäihmisten liikkuvasta päivystysyksiköstä.
Pilottikokeilu kestää vuoden 2024 loppuun. Tulosten perusteella arvioidaan, laajeneeko toiminta Pohteen alueelle laajemmin. Myös Muualla Suomessa on käynnissä samankaltaisia kokeiluja tai toimintaa ollaan käynnistämässä.
Pohteen hyvinvointialuellakin etsitään kustannustehokkaita, mutta tarkoituksenmukaisia ja potilasturvallisia palvelumalleja, johon ikäihmisten liikkuva palveluyksikkö tarjoaa vastetta.
Tavoitteena on vähentää muiden raskaiden palvelujen käyttöä, kuten päivystyskäyntejä, osastojaksoja ja ensihoitopalvelun tehtäviä. Hyvin monia ikäihmisten potilastilanteita voidaan hoitaa kotikäynneillä heidän omassa kotiympäristössään.
Palveluiden kehittämisen lähtökohtana on varmistaa, että ikäihmisillä on mahdollisuus elää hyvää ja laadukasta elämää kotiympäristössään myös vanhuuden päivinään.
Toimintaohjeita avuntarpeessa
Päivystysavun puhelinnumeroon 116117 soitto, kun ilmenee akuutti terveysongelma, terveyskeskus on kiinni eikä tilanne voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Päivystysavussa arvioidaan hoidon tarve, kiireellisyys ja annetaan toimintaohjeet. Soita Päivystysavun numeroon, ennen kuin lähdet päivystykseen.
Välittömässä ja hengenvaarallisessa tilanteessa soitto aina hätänumeroon 112. Tällaisia ovat esimerkiksi kova rintakipu, hengitysvaikeus, tajuttomuus, halvausoireet, äkillinen kouristus ja onnettomuudet. Hätäkeskus määrittelee potilaan tilanteen, kiireellisyysluokan, ohjeistaa ja kutsuu apua paikalle.
Sairaanhoitajavetoinen Kotas-tilannekeskus tukee alueen sote-yksiköitä, kotipalvelua ja muuta sote-henkilöstöä sekä omaishoitajia tilanteissa, kun tarvitaan apua ja ohjausta asiakkaan tilanteen hoidossa.
Ensihoidon tilannekeskus tai Kotas-tilannekeskus voivat hälyttää paikalle ikäihmisten liikkuvan päivystysyksikön, jos hoidon tarpeen arviointi ‑puhelun perusteella on ilmennyt tarve asiakaskäynnille.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.