Presidentinvaalien toisesta kierroksesta tulikin tiukempi kuin mielipidetiedustelut ennakoivat. Ehkä se johtui siitä, että ehdokkaat olivat lopulta melko samantyyppisiä. He ovat liberaaleja kaupunkilaisia. Presidentin tärkeimmästä tehtävästä eli ulkopolitiikasta ei paljastunut mitään repiviä mielipide-eroja. Kokoomuksen Alexander Stubb sekä kannatusyhdistyksen ja vihreitten Pekka Haavisto kävivät kampanjansa reilussa hengessä. Onneksi olkoon molemmille.
Nähtäväksi jää mikä on tilanne kuuden vuoden kuluttua. Merkillistä olisi jos Alexander Stubb ei haluaisi jatkaa. Nyt kolmatta kertaa presidenttiehdokkaana ollut Pekka Haavisto puolestaan olisi vuonna 2030 vähän päälle seitsemänkymppinen. Aivan mahdotonta hänen neljäs ehdokkuutensa ei siis olisi.
Puolueissa on kenties toimiston sivupöydällä odottanut seuraava vaaliprojekti nimeltään europarlamenttivaalit. Pienen presidentinvaalien vaatiman hengähdystauon jälkeen alkaakin kampanjointi kesäkuun yhdeksäntenä päivänä pidettäviä vaaleja varten. Sen jälkeen pidetäänkin vaalien suhteen hiukan pitempi tauko. Keväällä 2025 pidetään yhdistetyt kunta- ja aluevaalit.
Presidentinvaaleissa äänestysprosentti on ollut varsin hyvä, mutta demokratian kannalta on harmillista, että esimerkiksi europarlamenttivaalit eivät suuresti kiinnosta äänestäjiä. Europarlamenttiin valittiin edustajia viimeksi vuonna 2019 ja äänestysprosentti oli Suomessa vain vähän yli 40 prosenttia. Vuonna 2022 pidetyissä aluevaaleissakin aktiivisuus oli alle 50 prosenttia. Vuonna 2021 pidetyissä kuntavaaleissa äänestysprosentti kipusi sentään hiukan yli viidenkymmenen prosentin.
Sopiikin pohtia onko vika puolueissa ja kampanjoissa vai meissä äänestäjissä.