Iin kunnanjohtaja kertoi Rantapohjassa 16.1.2024 hyvinvoinnin, ympäristön ja infran parantamisesta ja vastuullisesta taloudenpidosta, kuinka ne ohjaavat Iin juhlavuotta.
Huomio kiinnittyy muun lisäksi erityisesti infran parantamiseen. Kunnanjohtajan kertomuksesta voi päästä siihen käsitykseen, että kun saadaan ohitustie Iin kohdalle, sekä junat pysähtymään Iin asemalle, niin silloin ne olisivat kenties yksi suurista ratkaisuista Iin tulevaisuuden turvaamiseksi. Onko asia kuitenkaan noin mustavalkoinen? Esitetyistä kahdesta asiasta, junien pysähtyminen Iin asemalla on varmasti helpompi kokeilla ja ehkä myös toteuttaa. Se on vain järjestelykysymys, eikä vaadi varmaan Iin kunnalta kovinkaan suurta rahallista panosta, koska junien tämän hetken aikataulut ilmeisesti sallisivat pysähdyksen ilman suurempia ongelmia. Jo kohtalaisen lyhyt aika näyttäisi, toimisiko kokeilu. Mutta sitten, kun puhutaan ohitustien rakentamisesta, niin silloin on syytä miettiä, mitä se käytännössä tarkoittaa Iin kunnan tulevaisuudelle, koska jos se rakennetaan, niin paluuta enti-seen ei enää ole.
Valtion kustantaman ohitustien rakentaminen tarkoittaa sitä, että myös Iin kunnan on laitettava valtava rahallinen panos oman infran rakentamiseen, jotta koko systeemi toimisi edes jollakin tavalla valmistuttuaan. Rakentamisen jälkeenkin pitäisi tapahtua paljon hyviä asioita, jotta uusi väylästö tuottaisi siihen panostetut eurot takaisin riittävän lyhyessä ajassa, jotta kunnan talous ei ala ontumaan. Kunnan on siis rakennettava omia tieyhteyksiä, vesijohto‑, viemäri‑, sähkö- ja kuituverkostoja kaikelle sille toiminnalle, jonka uusi tilanne vaatii. Onko kokonaisuuden kustannuksia millään tasolla tiedossa ja miten ne sovitellaan kunnan muuhun rahanmenoon rakentamisen aikana sekä sen jälkeen? Millä opeilla kokonaisuudesta Iin kunta selviää ja siksi tarkempaa laskelmaa kaipaillaan. Hyvinvointialueen rahahuolet tulevat todennäköisesti jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen, joten yksinomaan sen perusteella Iin kunnalla tulee olemaan huolta huomisesta. Mielestäni kunnan väestömäärä ja yritystoiminta on liian pieni, jotta kunnan talous kestäisi ohitustien tuoman lisätaakan. Ennemminkin pitäisi tuota rakentamista jarruttaa niin kauan, että kunnan väestö- ja yritysmäärä ovat niin suuret, jotta se olisi tarvittaessa riittävän omavarainen.
Kunnanjohtaja tuo esille, että kulkuyhteydet paranisivat uuden ohitustien myötä sekä että se lisäisi Iin kunnan vetovoimaa. Nuo asiat vaatisivat niiden avaamista tarkemmin. Millä tavalla ohitustie parantaa kulkuyhteyksiä kuntakeskukseen ja miten Iin vetovoima lisääntyy, kun valtaväylä menee kuntakeskuksen ohi? Ei kai nykyisen kaltaista tilannetta, jossa valtaväylä kulkee taajaman lävitse, voi parempaa kulkuyhteyttä ollakaan. Sama koskee myös kunnan vetovoimaisuutta. Ohitustien rampin kohdalla pelkkä kuntataajamaa osoittava kyltti ei lisää kunnan vetovoimaa. Kaiken muun lisäksi yksi tärkeä asia on luonnonarvot, jotka tuhotaan uuden tierakentamisen myötä. Sekin tulisi ajatella ja huomioida nimenomaan luontoarvojen kannalta.
Muutama vuosi sitten kunta ajoi painokkaasti liikennevaloja nelostien ja Kärkkäisen sekä Shellin risteyksiin, johon ne sitten asennettiin. Silloin niitä kehuttiin, kuinka ne sujuvoittavat liikenteen. Nyt kunnanjohtaja käyttää samoja liikennevaloja perusteluna ohitustien saamiseen, koska liikennevalot tuottavat haittaa. Pitäisikö sitten liikennevalot poistaa liikenteen sujuvoittamiseksi? Liikenneympyrät myös mainitaan negatiivisena asiana, mutta nehän ovat erittäin hyviä liikenteen ohjaajia, jolloin myös risteävä liikenne pääsee kulkemaan järkevästi. Molempia edellä mainittuja ohjauslaitteita löytyy nelostieltä mm. Tornion suunnasta.
Mielestäni nykyinen valtaväylä riittää vallan mainiosti tämän hetken ja tulevaisuuden liikennemäärille ja tiealueella on kyllä tilaa riittävästi, vaikka laajentaa sitä nelikaistaiseksi, kuten Kuusamontie Ruskon kohdalla on rakennettu. On varmaan selvää, että mm. yritysten logistiikka toimii parhaiten juuri nykyisen kaltaisessa tilanteessa, jossa ne ovat valtaväylän vieressä. Lisäksi taajaman läpi kulkeva liikennevirta jättää kuntaan vuositasolla miljoonaluokan euromäärän ja siitä tulee kunnankin kassaan verotuloina merkittävä summa. Onko sitä vara jättää huomioimatta?
Kannattanee selvittää niiden taajamien tilanne, joissa ohitustie on rakennettu, miten se on vaikuttanut sen jälkeen taajaman kehitykseen. Ainakin kaksi hyvää esimerkkiä lähialueelta löytyy. Haukiputaan ohitustien rakentaminen oli kova isku silloiselle itsenäiselle kunnalle. Yksi syy siihen, ettei Haukipudas pysynyt itsenäisenä kuntana saattoi olla juuri ohitustien rakentaminen. Todennäköisesti sillä oli siihen merkittävä rooli. Toinen hyvä esimerkki on Keminmaan alue, joka hiljeni huomattavasti siitä ajasta, kun valtaväylä meni silloisella paikalla. Olisi hyvä, että kaikki ne asiat selvitettäisiin etukäteen, mitkä tulee muuttumaan ja mihin uusi ohitustie tulee vaikuttamaan, ennen kuin ollaan haikailemassa johonkin, jonka seurauksia ei ehkä edes vielä tiedetä.
Vielä yksi tärkeä asia, jonka kunnanjohtaja otti esille, on se, että Ii tunnetaan ilmastotyöstä ja lähiluonnosta. Hyvä niin. Mielestäni kuitenkin on jotakin nyt pahasti ristiriidassa, kun melkein samaan lauseeseen on saatu mahtumaan suurien luontoarvojen arvostus ja sitten niiden tuhoaminen. Ilmaston kannalta kallisarvoinen hiilinielu menetetään ohitustien rakentamisen seurauksena ja se on vastoin Iin kunnan ilmastopolitiikkaa, josta se mainettakin on saanut. Ei kai ainakaan ympäristön tila parane satojen hehtaarien metsämaiden hävityksellä ja tilalle levitettävällä öljypohjaisella asfaltilla.
Iin tulevaisuudesta ja ilmastosta huolissaan