Vil­le Nii­ni­maa toi­mii kevy­ty­rit­tä­jä­nä toi­vea­lal­laan kiinteistönhuollossa

17-vuo­tias mar­tin­nie­me­läi­nen kiin­teis­tön­hoi­ta­jak­si opis­ke­le­va Vil­le Nii­ni­maa on nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta ehti­nyt toi­mia jo liki pari vuot­ta myös kevy­ty­rit­tä­jä­nä. Hän tekee kiin­teis­tön­huol­to­töi­tä kuten lume­nau­raus­ta mön­ki­jäl­lä, kesä­ai­ka­na ruo­hon­leik­kuu­ta ja aukai­su­ja rai­vaus­sa­hal­la sekä kodin pie­niä korjaus‑, raken­nus- ja maalaustöitä.

Nii­ni­maa on pie­nes­tä pitäen ollut inno­kas teke­mään kai­ken­lai­sia käy­tän­nön hom­mia ja kun teke­mi­nen tun­tuu mie­lui­sal­ta, mik­si­käs ei hank­ki­si samal­la tas­ku­ra­ho­ja vapaa-ajallaan.

– Tyl­sää oli­si vain istua illat pit­kät tele­vi­sion tai tie­to­ko­neen ruu­dun äärel­lä tai räplä­tä kän­nyk­kää. Mie­luum­min teen jota­kin hyö­dyl­lis­tä. Sehän on sel­vää, että jos ei tee työ­tä, ei tule rahaa­kaan. Tulo­ja voi sit­ten käyt­tää omaan har­ras­tuk­seen kuten auton kun­nos­ta­mi­seen ja hank­kia sii­hen tur­huuk­sia­kin. Tai läh­teä kave­rei­den kans­sa reis­sus­sa, Nii­ni­maa järkeilee.

Oman auton lait­ta­mi­nen kun­toon onkin ollut Nii­ni­maal­le ajan­koh­tais­ta, sil­lä tas­kus­sa on uuni­tuo­re ajo­kort­ti, jon­ka hän on aja­nut Tra­fico­min myön­tä­mäl­lä ikä­poik­keus­lu­val­la. 18 vuot­ta täyt­tyy vas­ta loppuvuodesta.

Aurauk­sia hän on teh­nyt kevy­ty­rit­tä­jä­nä mön­ki­jäl­lä ja työ­har­joit­te­lu­pai­kas­sa aja­nut työ­ko­nei­ta, joi­hin riit­tää traktorikortti. 

Vil­le Nii­ni­maa opis­ke­lee kiin­teis­tön­hoi­ta­jan ammat­ti­tut­kin­toa OSAO:ssa Kau­ko­vai­niol­la ja arve­lee val­mis­tu­van­sa jo tule­va­na kesä­nä. Täl­lä het­kel­lä hän on työ­har­joit­te­lu­jak­sol­la Oulus­sa sijait­se­vas­sa kiin­teis­tö­huol­to­yh­tiö Poh­jois-Poh­jan­maan OSHP Oy:ssä, mis­sä hän saa teh­dä moni­puo­li­ses­ti alan töi­tä lume­nau­rauk­ses­ta kiin­teis­tön­huol­toon ja piha­töi­hin eri puo­lil­la Oulua. Asun­nois­sa on pal­jon eri­lai­sia ja vaih­te­le­via työ­teh­tä­viä kuten asun­nois­sa pat­te­rei­den, hano­jen ja wc-pönt­tö­jen huol­to- ja korjaustöitä.

Työ­tä kiin­teis­tön­huol­toa­lal­la nuo­ri mies pitää mie­len­kiin­toi­se­na ja vaih­te­le­va­na. On hie­noa oppia uusia taitoja.

– Yksi­kään päi­vä ei ole saman­lai­nen, kun saa teh­dä eri­lai­sia töi­tä ja lisäk­si liik­kua pai­kas­ta toiseen. 

Hän uskoo, että alal­la riit­tää aina töi­tä, oli­vat­pa suh­dan­teet mit­kä tahan­sa, sil­lä asua pitää aina. Myös sää­vaih­te­lut takaa­vat, että teke­mis­tä riit­tää. Jos ei tule lun­ta ja pak­ka­set hel­lit­tä­vät, sil­loin alka­vat hiekoitukset.

Ammat­tiin opis­ke­le­vil­la on monil­la aloil­la han­ka­laa löy­tää työ­har­joit­te­lu­paik­ka tai kesä­töi­tä. Vil­le Nii­ni­maa neu­voo ole­maan aktii­vi­nen ja otta­maan suo­raa yhteyt­tä yri­tyk­seen. Hän itse sai kave­ril­ta puhe­lin­nu­me­ron työ­har­joit­te­lu­pai­kan pomol­le, jol­le soit­ti ja kysyi paik­kaa. Opis­ke­luun kuu­lu­va työ­har­joit­te­lu voi poi­kia myös kesä­työ­pai­kan, kuten hänel­le itsel­leen sekä mah­dol­li­suu­den teh­dä har­joit­te­lun ulko­puo­lel­la tun­ti­töi­tä sopi­vas­sa saumassa.

Kevy­ty­rit­tä­jä Nii­ni­maa toi­mii pää­asias­sa Mar­tin­nie­mes­sä ja Hau­ki­pu­taal­la, mut­ta jos­kus etem­pä­nä­kin. Työt ovat lume­nau­rauk­sen ohel­la esi­mer­kik­si rän­nien puh­dis­ta­mis­ta, ruo­ho­neik­kuun, ran­nan rai­vaus­ta sekä kor­jaus- ja maa­laus­töi­tä. Avun tar­vit­si­joi­na asiak­kai­na on aivan kai­ken­lai­sia talouk­sia, jois­sa apua tar­vi­taan. Lumen­tu­lo voi yllät­tää ja esi­mer­kik­si iäk­kääm­pien ei kan­na­ta läh­teä kii­pei­le­mään ja puh­dis­ta­maan itse rän­ne­jä. Nuo­rem­mil­la­kin voi olla tilan­tei­ta, että piha­töi­tä ei ehdi­tä itse hoi­taa tai joi­hin­kin töi­hin ei ole väli­nei­tä tai tai­toa. Myös kevy­ty­rit­tä­jän teke­mät työt ovat kotitalousvähennyskelpoisia.

Pal­ve­lui­taan Vil­le Nii­ni­maa on mai­nos­ta­nut somes­sa ja kaup­po­jen ilmoi­tus­tau­luil­la. Tilai­suu­teen hän voi tart­tua myös kun huo­maa jon­kun etsi­vän somen kaut­ta tekijää.

Työ­vä­li­nei­tä eri­lai­siin teh­tä­viin hänel­lä on itsel­lään ja pää­osan töis­tä hän tekee­kin omil­la väli­neil­lään. Jos jota­kin työ­ka­lua ei vie­lä ole, hän on val­mis hank­ki­maan sel­lai­sen, kos­ka sitä voi tar­vi­ta jatkossakin.

Kevy­ty­rit­tä­jäk­si ryh­ty­mi­seen on mata­la kynnys.

– Net­tiä selaa­mal­la tie­toa kyl­lä löytyy. 

Kevy­ty­rit­tä­jyy­den sano­taan ole­van oiva ja ris­ki­tön mah­dol­li­suus tes­ta­ta omaa yri­ty­si­de­aa ja tie­na­ta ilman pape­ri­so­taa, ja sitä se on myös Nii­ni­maan mie­les­tä. Kevy­ty­rit­tä­jil­le on tar­jol­la ver­kos­sa usei­ta las­ku­tus­pal­ve­lua teke­viä yri­tyk­siä, jon­ka kans­sa voi sol­mia sopimuksen.

Käy­tän­nös­sä asiat hoi­tu­vat siten, että kevy­ty­rit­tä­jä kir­joit­taa työs­tään asiak­kaal­le las­kun sum­mal­le, jos­ta asiak­kaan kans­sa on sovit­tu. Val­mii­ta las­ku­poh­jia löy­tyy netis­tä ja las­kun teke­mi­nen onnis­tuu kän­ny­käl­lä­kin. Asia­kas mak­saa las­kun las­ku­tus­pal­ve­luun, joka hoi­taa sii­tä verot ja perii sum­mas­ta myös muu­ta­man pro­sen­tin palk­kion. Vii­van alle jää­vä sum­ma on kevy­ty­rit­tä­jäl­le tili­tet­tä­vä palkka. 

– Las­ku­tus­pal­ve­lus­sa ei ole mitään kiin­te­ää kuu­kausi­mak­sua eikä edel­ly­te­tä tiet­tyä mää­rää ansioi­ta, vaan työ­teh­tä­vät voi sopia itsel­le sopi­vaan tah­tiin, mikä on hyvä jut­tu. Aina ei tie­ten­kään tun­nu muka­val­ta, kun var­sin pie­nis­tä sum­mis­ta menee pääl­tä vero, mut­ta se on tie­ten­kin välttämätöntä.

Vil­le Nii­ni­maa­ta kiin­nos­taa kovas­ti yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mi­nen tule­vai­suu­des­sa ja toi­mi­ni­mien tai osa­keyh­tiön perus­ta­mi­nen. Lisäk­si aja­tuk­sis­sa on ehkä jos­sain vai­hees­sa jat­kaa opin­to­ja pin­ta­kä­sit­te­lyn ja maa­lauk­sen parissa.

Yrit­tä­jyy­des­sä hän pitää hyvä­nä sitä, että on vapaus itse päät­tää ja sää­tää teke­mi­sen­sä, vaik­ka help­poa yrit­tä­jän elä­mä ei var­mas­ti­kaan ole ja vas­tuul­li­suut­ta vaaditaan.

– Toi­set tyk­kää­vät olla töis­sä vie­raan pal­ve­luk­ses­sa ja se on ihan hyvä, mut­ta itseä­ni kiin­nos­taa kovas­ti yrit­tä­jän työ­ura. Aika näyt­tää, mitä elä­mä tuo tul­les­saan. Vie­lä ei ole kii­re teh­dä kau­as­kan­toi­sia pää­tök­siä. Moni­puo­li­set koke­muk­set eri­lai­sis­ta töis­tä ja uuden oppi­mi­nen anta­vat aina eväi­tä työelämään. 

Kiin­teis­tön­huol­to­töi­den ohel­la Nii­ni­maa­ta kiin­nos­ta­vat kaik­ki pyö­ril­lä liik­ku­vat ajo­pe­lit ja nii­den ras­saa­mi­nen. Näis­sä­kin pul­mis­sa hän aut­taa mie­lel­lään myös muita.