Pre­si­dent­tieh­dok­kaat esittelyssä

Presidentinvaalit käydään tammi–helmikuussa.

Pre­si­den­ti­vaa­lien ensim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la äänes­tä­jä pää­see valit­se­maan oman ehdok­kaan­sa yhdek­sän hen­ki­lön jou­kos­ta. Ehdok­kai­siin voi tutus­tua muun muas­sa hei­dän kam­pan­ja­ti­lai­suuk­sis­saan, vaa­li­tent­te­jä seu­raa­mal­la tai netin kam­pan­ja­si­vus­to­ja kah­laa­mal­la. Ran­ta­poh­ja esit­te­lee täs­sä jutus­sa kaik­ki ehdok­kaat lyhyesti.

Pre­si­den­tin­vaa­lien ensim­mäi­set äänet anne­taan jo 17.1., jol­loin ennak­ko­ää­nes­tys alkaa. Var­si­nai­nen vaa­li­päi­vä on 28.1., ja mah­dol­li­nen toi­sen kier­rok­sen vaa­li käy­dään kah­den eni­ten ääniä saa­neen ehdok­kaan välil­lä 11.2.

Mika Aal­to­la

• Syn­ty­nyt 2. tou­ko­kuu­ta 1969

• Valit­si­jayh­dis­tyk­sen ehdokas

• Ehdo­kas­nu­me­ro: 7

• Vaa­lis­lo­gan: Vii­saut­ta näh­dä, roh­keut­ta toimia

• Per­he: puo­li­so Kir­si Aal­to­la, yksi lapsi

• Yhteis­kun­ta­tie­tei­den toh­to­ri, poli­tii­kan tut­ki­ja, kan­sain­vä­li­sen poli­tii­kan dosent­ti Tam­pe­reen yli­opis­tos­ta sekä Ulko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin johtaja

Mika Aal­to­la nousi kan­san tie­toi­suu­teen asian­tun­ti­ja­na Venä­jän hyök­käys­so­dan alus­sa. Hänen kan­na­tuk­sen­sa pre­si­den­tik­si oli tuol­loin huipussaan.

Aal­to­la sanoo kam­pan­ja­si­vus­tol­laan, että uusi aika tar­vit­see uudet teki­jän­sä. Vaa­ti­muk­set ja tar­peet tule­vai­suu­des­sa ovat hänes­tä sel­keät: Suo­mi on pidet­tä­vä vapaa­na, vah­va­na ja vankkana.

Mika Aal­to­la puo­lus­taa empa­tiayh­teis­kun­taa. Se on yhte­näi­sen ja tur­val­li­sen Suo­men perus­kal­lio. Hän sanoo luot­ta­van­sa suo­ma­lais­ten kykyyn pär­jä­tä kil­pai­lus­sa ja pitää huol­ta omis­taan ja toisistaan.

Li Anders­son

• Syn­ty­nyt 13.5.1987

• Vasem­mis­to­lii­ton ehdokas

• Ehdo­kas­nu­me­ro: 2

• Vaa­lis­lo­gan: Seu­raa­va koko kan­san presidentti

• Per­he: puo­li­so Juha Pur­siai­nen, yksi lapsi

• Kan­san­edus­ta­ja, vasem­mis­to­lii­ton puheen­joh­ta­ja, toi­mi­nut opetusministerinä

Anders­son on pre­si­dent­tieh­dok­kais­ta nuo­rin. Hän on opis­kel­lut pää­ai­nee­naan kan­sain­vä­lis­tä oikeut­ta eri­kois­tuen kan­sain­vä­li­seen ihmi­soi­keus­lain­sää­dän­töön ja pakolaisuuteen.

Anders­son ker­too kam­pan­ja­si­vuil­laan, että hän­tä ajaa eteen­päin ihmis­ten tasa-arvon lisää­mi­nen, köy­hyy­den vähen­tä­mi­nen sekä ilmas­to­krii­sin rat­kai­se­mi­nen. Poli­tii­kas­sa hän halu­aa edis­tää eri­tyi­ses­ti niin las­ten ja nuor­ten kuin ikäih­mis­ten ase­maa ja palveluita.

Kam­pan­ja­si­vul­laan hän ker­too luke­van­sa pal­jon, naut­tii kii­reet­tö­mis­tä aamuis­ta, avan­to­uin­nis­ta, kei­koil­la käy­mi­ses­tä sekä ystä­vien kans­sa ajan viettämisestä.

Sari Essay­ah

• Syn­ty­nyt 21.2.1967

• Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien ehdokas

• Ehdo­kas­nu­me­ro: 9

• Vaa­lis­lo­gan: Paras­ta Suomelle

• Per­he: puo­li­so Robert Knapp ja kak­si lasta

• Kan­san­edus­ta­ja, maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri. Toi­mi­nut euro­par­la­men­taa­rik­ko­na. Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien puheenjohtaja.

Monet muis­ta­vat Sari Essay­ahin kil­pa­kä­ve­lyn maa­il­man­mes­ta­ri­na. Hän on Kan­sain­vä­li­sen olym­pia­ko­mi­tean hal­li­tuk­sen jäsen.

Essay­ah tun­ne­taan sit­keä­nä Suo­men puo­lus­ta­ja­na. Taka­na on 20 vuot­ta kun­ta­po­li­tii­kas­sa sekä koke­mus­ta myös maa­kun­ta- ja alue­ta­son päätöksenteosta.

Vaa­li­tee­mois­saan hän nos­taa esil­le Suo­men ulko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kan tär­key­den, kan­sain­vä­li­sen yhteis­työn sekä lähim­mäi­syh­teis­kun­nan, jos­sa tun­ne­taan vas­tuu­ta itsen­sä lisäk­si myös toi­sis­taan ja ympäristöstään.

Sari Essay­ah tuli hel­lun­tai­lai­seen uskoon 1980-luvun lopul­la ja hän on toi­mi­nut evan­ke­lis­ta­na helluntaiherätyksessä.

Pek­ka Haavisto

• Syn­ty­nyt 23.3.1958

• Valit­si­jayh­dis­tyk­sen ja vih­rei­den ehdokas

• Ehdo­kas­nu­me­ro: 10

• Vaa­li­so­lo­gan: Yhtei­nen Suomi

• Per­he: puo­li­so Anto­nio Flores

• Kan­san­edus­ta­ja, toi­mi­nut mm. ulko­mi­nis­te­ri­nä, YK:n ympä­ris­tö­jär­jes­tön teh­tä­vis­sä sekä ulko­mi­nis­te­rin eri­tyis­asian­tun­ti­ja­na krii­si-ja onnettomuusalueilla.

Haa­vis­to on joh­ta­nut sotien ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten tut­kin­taa ja edus­ta­nut EU:ta ja YK:ta krii­seis­sä ympä­ri maa­il­maa. Hän on rau­han­neu­vot­te­li­ja sekä demo­kra­tian ja ihmi­soi­keuk­sien puolustaja.

Pek­ka Haa­vis­to on ulko­po­li­tii­kas­sa ja kan­sain­vä­li­sis­sä teh­tä­vis­sä eri­tyi­sen har­jaan­tu­nut. Hän on joh­ta­nut sotien ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten tut­kin­taa ja edus­ta­nut EU:ta ja YK:ta krii­seis­sä ympä­ri maailmaa.

Kam­pan­ja­si­vus­tol­laan hän tote­aa, että pre­si­den­tin tär­kein teh­tä­vä on var­mis­taa rau­ha ja Suo­men turvallisuus.

Haa­vis­ton rak­kai­ta har­ras­tuk­sia ovat kir­jal­li­suus, kupla­volk­ka­rit ja puuveneet.

Jus­si Halla-aho

• Syn­ty­nyt 27.4.1971

• Perus­suo­ma­lais­ten ehdokas

• Ehdo­kas­nu­me­ro: 5

• Vaa­lis­lo­gan: Suo­men pitää olla tur­val­li­nen tila

• Per­he: puo­li­so Hil­la Hal­la-aho. Vii­si lasta.

• Kan­san­edus­ta­ja, edus­kun­nan puhe­mies, filo­so­fian toh­to­ri. Ollut perus­suo­ma­lais­ten puheen­joh­ta­ja ja Euroo­pan par­la­men­tin jäsen.

Kam­pan­jas­saan Hal­la-aho koros­taa pre­si­den­tin roo­lia arvo­joh­ta­ja­na. Hänes­tä Suo­mi on suo­ma­lais­ten kan­sal­lis­val­tio, edun­val­vo­ja, tur­va­paik­ka ja tur­val­li­nen tila, jota joh­taa näis­tä lähtökohdista.

Omil­la kam­pan­ja­si­vuil­laan Hal­la-aho ei avaa kam­pan­jaan­sa tai aja­tus­maa­il­maan­sa juu­ri­kaan. Hal­la-aho on tul­lut tun­ne­tuk­si moni­kult­tuu­ri­suut­ta ja Suo­men maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa kri­ti­soi­vis­ta kan­na­no­tois­taan. Alku­jaan hän tuli tun­ne­tuk­si Scrip­ta-nimi­sen blo­gin­sa kaut­ta. Blo­gis­saan Hal­la-aho käsit­te­li vuo­sien ajan Suo­men maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa ja monikulttuurisuutta.

Har­ry Harkimo

• Syn­ty­nyt 2.11.1953

• Lii­ke Nytin ehdokas

• Ehdo­kas­nu­me­ro: 4

• Vaa­lis­lo­gan: Joh­dan. En selitä.

• Per­he: kol­me lasta

• Kan­san­edus­ta­ja, yrittäjä

Har­ry Har­ki­mo tun­ne­taan pait­si Lii­ke Nytin perus­ta­ja­na ja puheen­joh­ta­ja­na myös muun muas­sa kil­pa­pur­jeh­ti­ja­na ja Joke­rei­den pää­omis­ta­ja­na. Har­ki­mo tun­ne­taan myös tube-kana­vas­taan sekä Diili-ohjelmasta.

Har­ki­mo halu­aa sano­jen­sa mukaan muut­taa Suo­mea, puhua kuten ajat­te­lee ja ker­toa asiat niin kuin ne ovat. Rehel­li­syys on hänen mukaan­sa perus­ar­vo. Hän uskal­taa haas­taa mui­den näke­myk­siä. Har­ki­mo kuvai­lee kam­pan­ja­si­vus­tol­laan ole­van­sa teki­jä, joka tart­tuu toi­meen ja saa asioi­ta aikaiseksi.

Har­ry Har­ki­mo ker­too elä­män­sä kär­kien ole­van per­he ja poli­tiik­ka. Poli­tii­kas­sa hän puhuu muun muas­sa maan­puo­lus­tus­tah­dos­ta ja ‑kyvys­tä, nuo­ris­ta, ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­ta ja Suo­men talou­del­li­ses­ta itsenäisyydestä.

Olli Rehn

• Syn­ty­nyt 31.3.1962

• Valit­si­jayh­dis­tyk­sen ja kes­kus­tan ehdokas

• Ehdo­kas­nu­me­ro: 3

• Vaa­lis­lo­gan: Vakaa kuin kallio

• Per­he: puo­li­so Mer­ja Rehn ja kol­me lasta

• Suo­men pan­kin pää­joh­ta­ja, filo­so­fian toh­to­ri. Toi­mi­nut mm. kan­san­edus­ta­ja­na, elin­kei­no­mi­nis­te­ri­nä, Euro­par­la­men­tin vara­pu­heen­joh­ta­ja ja komissaarina.

Reh­nil­lä on pit­kä ura kan­sain­vä­li­sis­tä ja koti­maan teh­tä­vis­tä. Työ Euroo­pan komis­sios­sa vei hänet muun muas­sa rat­ko­maan sodas­ta toi­mi­van Bal­ka­nin haas­tei­ta ja eurokriisiä.

Vaa­li­kam­pan­jas­saan hän koros­taa vakaut­ta­vaa joh­ta­juut­ta. Vapaus, yhden­ver­tai­suus, demo­kra­tia ja oikeus­val­tio ovat hänel­le tär­kei­tä arvo­ja. Rehn ajat­te­lee ole­van­sa val­mis Suo­men pre­si­den­tik­si, kos­ka on työs­ken­nel­lyt näi­den arvo­jen hyväk­si jo vuosikymmeniä.

Olli Reh­nin into­hi­moi­na ovat luke­mi­nen ja jal­ka­pal­lo, joka ei ole hänel­le ainoas­taan har­ras­tus vaan elä­män­ta­pa. Lisäk­si hän har­ras­taa ruu­an­lait­toa sekä rock- ja jazzmusiikkia.

Alexan­der Stubb

• Syn­ty­nyt 1.4.1968

• Kokoo­muk­sen ehdokas

• Ehdo­kas­nu­me­ro: 8

• Vaa­lis­lo­gan: Yhdis­tä­vä tekijä

• Per­he: puo­li­so Suzan­ne Innes-Stubb, kak­si lasta

• filo­so­fian toh­to­ri, Euroo­pan yli­opis­toins­ti­tuu­tin (EUI) School of Trans­na­tio­nal Gover­nance ‑kes­kuk­sen joh­ta­ja sekä pro­fes­so­ri. Toi­mi­nut mm. pää­mi­nis­te­ri­nä, val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä ja ulkoministerinä.

Stub­bil­la on pit­kä ura eri teh­tä­vis­sä Suo­men ulko­po­li­tii­kan paris­sa, edus­kun­nas­sa ja euro­par­la­men­tis­sa. Hänel­lä on lukui­sia asian­tun­ti­ja­teh­tä­viä kan­sain­vä­li­sis­sä jär­jes­töis­sä. Alexan­der Stub­bil­la on poik­keuk­sel­li­sen laa­ja kielitaito.

Kam­pan­ja­si­vus­ton­sa mukaan hän halu­aa olla teke­mäs­sä avoin­ta, tur­val­lis­ta ja kan­sain­vä­lis­tä Suo­mea. Suo­mi tar­vit­see Stub­bin mukaan nyt vah­vaa ulko­po­liit­tis­ta otet­ta ja sisäi­sen jakau­tu­mi­sen vähentämistä.

Stubb on aktii­vi­nen kun­tour­hei­li­ja ja osal­lis­tuu sään­nöl­li­ses­ti mara­to­nei­hin ja triathloneihin.

Jut­ta Urpilainen

• Syn­ty­nyt 4.8.1975

• SDP:n ehdokas

• Ehdo­kas­nu­me­ro: 6

• Vaa­lis­lo­gan: Jot­ta ketään ei jätetä

• Per­he: puo­li­so Juha Mus­to­nen, kak­si lasta

• Euroo­pan unio­nin kan­sain­vä­li­sis­tä kump­pa­nuuk­sis­ta vas­taa­va komis­saa­ri, toi­mi­nut mm. kan­san­edus­ta­ja­na, val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä ja SDP:n puheenjohtajana

Kam­pan­ja­si­vus­tol­laan Jut­ta Urpi­lai­nen tote­aa, että pre­si­den­tin tär­kein teh­tä­vä on joh­taa Suo­men ulko­po­li­tiik­kaa yhteis­toi­min­nas­sa val­tio­neu­vos­ton kans­sa. Hän halu­aa vaa­lia Suo­men ulko­po­liit­ti­sen lin­jan kul­ma­ki­viä eli yhte­näi­syyt­tä ja jatkuvuutta.

Hänen kam­pan­ja­si­vus­tol­laan nos­te­taan esiin kym­me­nen tee­siä, jot­ka hän halu­aa nos­taa esil­le vaa­lien yhtey­des­sä. Urpi­lai­nen kiteyt­tää lin­jan­sa sanoi­hin: puo­lus­tam­me, arvo­ja, rajoja.

Jut­ta Urpi­lai­nen on mie­hen­sä kans­sa adop­toi­nut lap­sen­sa Kolum­bias­ta. Sivii­liam­ma­til­taan hän on opettaja.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.