Nuor­ten kuu­lui­si saa­da apua mielenterveyteen

Monel­la nuo­rel­la on nyky­ään pal­jon ongel­mia liit­tyen esi­mer­kik­si per­hee­seen, kou­luun, kave­rei­hin, itseen­sä tai mielenterveyteen.

On surul­lis­ta, että moni nuo­ri jou­tuu käy­mään läpi niin pal­jon var­hai­ses­sa iäs­sä. Moni nuo­ri myös hel­pot­taa tus­kaan­sa satut­ta­mal­la itse­ään, eikä se ole oikein. Kaik­ki ansait­se­vat kun­nol­li­sen avun, joka aut­taa nuor­ta saa­maan asiat kun­toon. Oikean hoi­to­muo­don löy­tä­mi­nen tai kek­si­mi­nen on kui­ten­kin joil­le­kin nuo­ril­le vai­ke­aa, kun taas toi­sil­le nuo­ril­le se on helpompaa.

Eikä asi­aa auta se, että sen takia nuo­ri elää pelos­sa ja epä­tie­toi­suu­des­sa, kos­ka ei tie­dä, mitä teh­dä tai kun kukaan ei oikein osaa aut­taa. Toi­saal­ta joi­den­kin nuor­ten voi olla vai­kea luot­taa aikui­siin, joten nuo­ren pitää itse löy­tää sel­lai­nen hen­ki­lö, johon luot­taa ja jon­ka kans­sa pys­tyy kes­kus­te­le­maan jär­ke­väs­ti ja asiallisesti.

Minus­ta oli­si tär­ke­ää, että nuo­ret sai­si­vat kun­nol­lis­ta apua ammat­ti-ihmi­sil­tä. Lisäk­si ammat­ti-ihmi­siä tuli­si olla enem­män, jot­ta kaik­ki sai­si­vat tar­vit­ta­van avun.

Onko oikein, että nuo­ret eivät saa tar­vit­ta­vaa apua ja hoi­toa? Minus­ta asian kuu­lui­si men­nä niin, että kai­kil­la oli­si mah­dol­li­suus saa­da tar­vit­ta­vaa apua ongel­miin­sa. Pää­mää­rä­nä oli­si, että nuo­ret sai­si­vat muu­ta­kin apua kuin sen, että mää­rä­tään vain lääkkeitä.

Minus­ta asia voi­si olla hoi­dos­sa sil­lä, että nuo­ret puhui­si­vat mie­len­ter­vey­des­tään jul­ki­ses­ti heti, kun sil­tä tuntuu.

Nii­la Virk­ka­la, 8E, Hau­ki­pu­taan koulu