Tunnelma on jännittävän odottava Martinniemen kirjastossa. Alkamassa on syksyn kolmas tarinailta, jonka aiheena on kiehtova ja vähän mystiseltäkin kuulostava äänimaljahoito. Vieraana on haukiputaalainen koulutettu hieroja, joogaohjaaja ja äänimaljahoitaja Paula Harju. Hän on opiskellut luontais- ja vaihtoehtohoitoja laajemminkin ja toimii yrittäjänä alalla.
– Olen huomannut, että äänimaljahoito kiinnostaa kovasti ja siitä halutaan tietää. Minuakin vähän aina jännittää kuulla, miten aihe otetaan vastaan ja koetaan.
Äänimaljahoidossa kyseessä on ikivanha itämainen hoitomuoto, jonka juuret ulottuvat Tiibetiin. Äänimaljojen ja muiden instrumenttien sointujen uskotaan rentouttavan kehoa ja rauhoittavan mieltä. Hoitoa käytetään kehon ja mielen eheyttävänä tukena. Äänimaljahoito on ääniaaltoihin perustuva lempeä rentoutusmuoto.
– Keholla ja mielellä on tärkeä yhteys. Äänivärähtelyt voi tuntea ja aistia koko kehossa, sillä kehossamme paljon vettä ja värähtelyt kulkevat vettä pitkin kehon läpi päästä varpaisiin. Äänet voivat avata kehon lukkoja ja nostaa mieleen myös erilaisia ajatuksia ja tunteita.
– Äänillä on mahtava voima, jos voi ja haluaa ottaa ne vastaan.
Äänimaljahoidossa kuperanmuotoisia äänimaljoja soitetaan kopauttamalla maljaa iskimellä tai hieromalla maljaa kapulalla reunoja pitkin. Jokainen metallinen käsintaottu malja on erilainen ja niitä on eri kokoisia. Äänimaljahoidossa soitetaan joko kehon vieressä tai laittamalla malja kehon päälle eri kohtiin.
Paula Harjulla on käytössään myös muita instrumentteja kuten tuulikelloa muistuttava koshi, pitkänomainen helisevä sadetikku ja laakea isohko rumpu, jonka hän on itse tehnyt ja päällystänyt värjäämällään poronnahalla. Rumpu on hänelle rakkain soitin.
Äänimaljahoitojen ja äänisointumatkojen avulla on mahdollista päästä syvään rentouden tilaan. Tavoitteena on myös vahvistaa yhteyttä omaan kehoon, ikäänkuin piirtää omat ääriviivat. Yhteys omaan itseen vahvistuu kehon ja mielen rentoutuessa. Äänivärähtelyt voivat aktivoida hermoston osaa, jotka rauhoittavat, tuovat turvan tunteen ja laukaisevat stressiä.
Jotkut soinnut voivat kuulostaa miellyttäviltä kun taas jotkut äänet voivat tuoda mieleen epämieluisiakin muistoja. Kaikki tunteet ovat sallittuja. Äänten ohella tuoksut ovat aistimuksia, jotka tuottavat vahvimmat muistijäljet.
Paula Harju kertoi, että hänellä ei ole mitään tiettyä kaavaa tai nuotteja siihen, minkä mukaan hän ryhtyy soittamaan äänimaljoja ja muita soittimia, vaan kaikki tapahtuu oman intuition ja tilanteen mukaan. Hoitoon yhdistetään usein myös laulu, myös Paula laulaa usein, ja sekin tapahtuu spontaanisti.
– Olen laulanut koko ikäni ja tiedän äänen värähtelyn ja laulamisen rentouttavan vaikutuksen tätäkin kautta. Kaikki me osaamme tuottaa ääntä ja siten myös laulaa. Tiedetään myös, että laulaminen ja mieluisan musiikin kuuntelu rentouttaa kehoa, tuottaa mielihyvää ja vähentää stressiä. Vastaavasti epämiellyttävä äänimaailma aiheuttaa rauhattomuutta.
Harju yhdistää äänimaljahoidon tai äänisointumatkan usein joogan tai hieronnan päätteeksi, jolloin päästään kokonaisvaltaisen rentoutumisen tilaan.
Vaikka kyseessä on lempeä hoitomuoto, on tilanteita, jolloin kehollista äänimaljahoitoa ei suositella. Niitä ovat esimerkiksi akuutti sydän- tai tulehdussairaus, tahdistin tai tekonivel kehossa sekä syöpä. Kehon ulkopuolella tehtävään äänirentoutukseen sen sijaan voi osallistua.
Erilaisia kokemuksia äänimatkalta
Tarinaillan kuulijat osallistuivat illan päätteeksi puolen tunnin äänimatkalle. Lopuksi purettiin tuntemuksia niin innokkaasti, ettei olisi maltettu lähteä pois. Osallistujat olivat kaikki naisia. Paula Harju kertoi, että naiset ovat hänen asiakkaistaan enemmistönä, mutta pariskuntiakin käy reuntoutumassa yhdessä äänimaljahoidoissa. Yleisesti naiset ovat innokkaampia osallistumaan tämänkaltaisiin hoitomuotoihin ja herkempiä aistimaan asioita.
Tarinaillan osanottajat kokivat äänikylvyn hyvin eri tavalla, mikä hämmästytti. Jotkut soinnut kuulostivat yhden korvaan mieluisalta ja vieruskaverista epämukavalta. Yksi kertoi olleensa mielikuvissaan Lapin maisemissa ja toinen itäisillä mailla, kun soittimena oli rumpu. Kun sadetikun kirkas helinä raastoi joidenkin korvia, toiset sen kilinä vei sademetsään, putouksen juurelle tai meren rantaan, missä allot huuhtelivat rantakivikkoa sateen ropistessa. Paikoista mieleen nousi joillakin koti ja lapsuuden koululuokka.
Yksi osallistujista kertoi, että hienointa oli, kun saattoi vain kuunnella erilaisia sointuja eikä tarvinnut vastaanottaa mitään informaatiota ja miettiä, mitä se tarkoittaa. Saattoi vain olla omien ajatusten kanssa ja antaa niiden lentää.
Kun puoli tuntia oli kulunut ja sessio oli päättynyt, kaikki ihmettelivät kuinka nopeasti aika oli kulunut.
Päätteeksi jokainen sai vuorotellen kämmenelleen pienehkön äänimaljan. Vaikka kopautus oli kaikille suurin piirtein samanlainen, maljasta lähti jokaisen kohdalla erilaisia ääniä. Yhdessä pohdittiin, mitä erilaiset soinnut voisivat merkitä.
Paulan tarina: Teen unelmaani
Paula Harju kertoo olleensa “aivan tavallinen nainen äitiyslomalla”, kun hän alkoi pohtia, mitä elämältään haluaa ja tehdä tulevaisuudessa työkseen. Hän oli kouluttautunut sosionomiksi ja työskennellyt lastensuojelussa ja nuorten parissa, minkä koki tärkeäksi työksi, mutta jossain vaiheessa uuvuttavaksi.
Lapsen päikkäreiden aikaan hän mietti mitä voisi tehdä sillä aikaa, ja alkoi kokeilla joogaa. Siihen hän hurahti täysin. Mieli alkoi vetää kehollisen, ihmisen kokonaisvaltaisen hoitamisen pariin, ja tuli idea hakea joogaohjaajan koulutukseen. Se oli ratkaiseva hetki.
– Tein rohkean päätöksen, vaikka pelotti, onko siinä mitään järkeä ja voisinko ansaita eloantoa uudessa ammatissa. Kuuntelin kuitenkin vain sydäntäni, eikä päätöstä ole tarvinnut katua hetkeäkään!
Syntyi Paulan Jooga & Hyvinvointi ‑yritys. Harju opiskeli myös hierojaksi, akupainantaa, turvehoitoja ja kiinalaista lääketiedettä, jonka oppeja hänellä on tarkoitus hyödyntää työssä tulevaisuudessa yhä enemmän. Vastaanotto on Iin Hyvinvointikeskuksessa, jonka yhteydessä toimivassa Tafii:ssa hän ohjaa myös ryhmiä ja vetää joogaryhmää Martinniemen päiväkodin tiloissa. Lisäksi hän antaa äänimaljahoitoja yksilöllisesti, pareittain tai ryhmille erikseen sovituissa paikoissa.
Äänimaailma kiehtoo Harjua, sillä hän on laulanut koko ikänsä ja kuuluu myös bändiin. Työssään hän toteuttaa nyt unelmaansa ja ajatusta: Tee sitä, mikä saa sydämesi laulamaan!
Syyskauden viimeinen Martinniemen kirjaston tarinailta on 12.12, jolloin kertojana on Pauli Takalo aiheenaan tarinat ja tapahtumat Martinniemessä.