Suuren suomalaisen rauhanvälittäjän, entisen presidentin ja nobelistin Martti Ahtisaaren vaikuttavat ja koskettavat hautajaiset perjantaina pysäyttävät miettimään vallitsevaa sotaisaa, kuohuvaa ja pelottavaa maailmantilannetta. Muistopuheissa kiitettiin Ahtisaaren työtä rauhanrakentajana ja korostettiin hänen taitojaan kohdata ihmiset ihmisinä ja kuunnella kärsivällisesti eri osapuolia. Niin kriisien keskellä kuin kansan parissa maakuntamatkoillaan hänen kerrotaan kuunnelleen enemmän kuin puhui.
Siunauksen toimittanut emirituspiispa Eero Huovinen sanoi, että ihminen ei ole voinut toteuttaa maailmaa siten kuin on tarkoitettu. Ahtisaari oli optimisti, joka tiesi, että maailmassa on paljon pahuutta, mutta myös hyvyyttä. Rauhantyössä hänessä asui halu auttaa, ja hän uskoi ihmiseen. Onko unohdettu, mitä itse kukin voimme tehdä toisen hyväksi? Hyvään on helppo vastata hyvällä, mutta osaammeko vastata hyvällä myös pahaan? Myös meillä jokaisella on tärkeä tehtävä tehdä työtä tämän maailman hyväksi, Huovinen muistutti.
Myös presidentti Sauli Niinistö painotti muistosanoissaan, että kaiken toiminnan keskiössä Ahtisaarella oli ihminen. Hän näki jokaisen lähimmäisenä, ja heistä kaikkein paatuneimmissakin jotain hyvää, jota kohti kurottaa. Jonka varaan rakentaa yhteyttä ja rauhaa. Toimia väsymättä paremman huomisen hyväksi. Minkä ihminen on rikkonut, sen voi myös korjata.
Presidentillä on merkittävä asema kansakunnan arvojohtajana ja vaikuttajana. Ensi vuoden alussa valittava uusi Suomen presidentti, Sauli Niinistön seuraaja, on vaativan tehtävän edessä myös kansainvälisissä yhteyksissä. Olisiko seuraavasta presidentistämme myös rauhanvälittäjäksi? Vai voisiko tehtävistään väistyvä Niinistö ryhtyä tällaiseen vaativaan tehtävään?
Kuten nähtyä, diplomatian kentällä pienikin maa voi saada suuria aikaan. Ahtisaari on todennut, että rauha on tahdon asia. Suuretkin konfliktit voidaan ratkaista. Uskokaamme niin!
auli.haapala(at)rantapohja.fi