Nimittäin arvio Pohteen kuluvan vuoden tuloksesta, joka on tällä hetkellä n. 60 M€ alijäämäinen. Toki tilanne elää ja muutoksia voi vielä tulla puoleen jos toiseen. Tämä asia mm. nousi esille viime viikon lopulla pidetyssä Pohjois Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston talousseminaarissa Raahessa. Sain mahdollisuuden osallistua seminaariin, koska olen aluevaltuustoryhmämme toinen varavaltuutettu.
Todella paljon tuli tietoa, mutta heräsi myös paljon kysymyksiä, joita sitten koitimme työpajoissa ratkoa kyselemällä ja antamalla vinkkejä ratkaisuiksi. Jos lohtua tilanteeseen halutaan hakea, niin ei Pohde kaikista huonoiten pärjää, mutta olemme kuitenkin siellä tilaston puolenvälin heikommin pärjäävien puolella. Hesarista (23.9.23) oli luettavissa, että heikoiten menee Varsinais-Suomella, jossa alijäämäksi on tällä hetkellä arvioitu 106 M€. Kun sitten tarkastellaan asukaskohtaista lukua, niin siellä Pohde onkin sitten alijäämäkertymätilaston alapäässä summalla 144 €/asukas. Pienempi luku on vain neljällä hyvinvointialueella. Hyvä vai huono asia? Riippuu varmaan siitä mistä näkökulmasta asiaa katsoo. Kertooko se siitä, että on sijoitettu asukkaisiin vähemmän ja tyytymättömyyttäkin esiintyy siksi? Vai siitä, että asiat on tehty kustannustehokkaammin?
Mielenkiintoinen asia mielestäni oli se että ostopalvelujen määrä on ylittänyt budjetin ja henkilöstömenot puolestaan alittanut. Usein kuulee mainittavan, että henkilöstöä ei saa julkiselle puolella, tämä lie kertookin syyn alitukseen!
Millä keinoin yksityiset toimijat saavat palkattua henkilöstöä? Onko se parempi palkka ja työolot? Vai onko kuitenkin niin, että julkinen puoli haluaa vähentää omaa henkilöstöä ja siitä aiheutuvia kuluja? Se ei kyllä juurikaan säästä, kyllähän tämän hetkinen budjettikin sen kertoo. Ja kyllä, Pohteen tavoite on saada omaa henkilöstöä! Sitä toivomme varmaan kaikki!
Henkilöstön saatavuusongelma koskee myös palo- ja pelastustointa, joka usein unohtuu näissä SoTe-keskusteluissa. Sielläkin on palveluverkon tarkastelu ajankohtaista ja edessä joitakin muutoksia, huomioiden kuitenkin että minimivaatimustaso säilyy. Miten sinnekin saataisiin työntekijöitä, kun tuntuu ettei sekään ala kiinnosta? Olisiko yksi ratkaisu sellainen, että tänne pohjoiseen saataisiin oppilaitos, jossa voi alalle kouluttautua ja sitä kautta saisimme lisää työntekijöitä vai mikä olisi ratkaisu? Tätäkin joudutaan pohtimaan monen muun kysymyksen lisäksi.
On Pohteella toki saatu säästöjäkin aikaiseksi.S aimme kuulla, että myös hallinnosta on säästetty sitä keventämällä ja työtiloja vähentämällä.
Se jos mikä on melko varmaa, että muutoksia palveluihin ja palveluverkkoon tulee. Miten ne vaikuttavat tärkeimpiin eli asukkaisiin, onkin sitten päättäjien ratkaistava, sillä päättäjäthän loppujen lopuksi päättävät siitä, millainen tulevaisuus ja palvelujen saatavuus Pohteen alueen asukkailla on.
Pohteen strategiaan on kirjattu kolme arvoa:1. Näemme ihmisen 2. Kohtaamme ammattitaidolla ja 3. Edelläkävijänä vaikuttavuudessa. Mitä sillä vaikuttavuudella haetaan? Toimintaa tehostamalla eurot edellä, joka tarkoittaa yleensä karsimalla jostakin. Vai muuttamalla toimintoja niin, että ne palvelevat asukkaita hyvin, mutta ehkä eri tavalla?
Tulevaisuudessa voimme saada palvelun esimerkiksi palveluautosta kauppakeskuksen tai monitoimitalon pihasta, jossa muutenkin käymme asiointireissuilla ja jonka saavutettavuus voi olla parempi, kuin nykyisen palvelupaikan. Esimerkiksi liikkuva hammaslääkäri tai röntgen toisi varmaan apua niille alueille, joista on pitkä matka lähimpään palveluun ja joissa joukkoliikenne toimii harvakseltaan.
Digitaaliset palvelut ja teknologia ovat vielä suuremmassa roolissa tulevaisuudessa. Niiden suhteen ei saa kuitenkaan kiirehtiä, sillä digitaalisuus ei tavoita vielä läheskään kaikkia SoTe ‑palveluiden käyttäjiä ja iso osa haluaa palvelua “oikealta” ihmiseltä eikä tietokoneen ruudulta tai robotilta. Seminaarissa korostui usein sanonta: Seinät eivät hoida ihmistä! Näinhän se on ja tämä meidän jokaisen on hyvä muistaa, kun palvelua ja palveluverkkoa joudutaan muuttamaan. Muutosta ei kuitenkaan tehdä muutoshalukkuuden vaan ‑tarpeen vuoksi.
Oikein hyvää alkanutta syksyä. Ollaan yhteyksissä.
Kaarina Torro, SDP, Oulun kaupunginvaltuutettu, Pohteen aluevaltuuston varavaltuutettu, Business Oulu ‑liikelaitoksen johtokunnan jäsen, Martinniemi/Oulu