Poh­jo­lan Voi­ma täyt­tää 80 vuot­ta, vesi­voi­ma­lai­tos­ten raken­nus­vai­hei­ta pohjoisessa

Poh­jo­lan Voi­ma Oyj viet­tää 80-vuo­tis­juh­li­aan tänä vuon­na. Se perus­tet­tiin sota-aika­na 13.7.1943. Poh­jo­lan Voi­man toi­min­ta on nyky­ään erit­täin laa­jaa ja moni­puo­lis­ta toi­min­taa. Täs­sä kes­ki­ty­tään lähin­nä Poh­jo­lan Voi­man toi­min­taan Ran­ta­poh­jan alu­eel­la sekä yhtiön toi­min­nan alku­vai­hei­siin. Jon­kin ver­ran sivu­taan myös nykytilannetta.

Poh­jo­lan Voi­man perus­ta­ji­na oli kah­dek­san met­sä­alan yri­tys­tä. Ensim­mäi­sek­si toi­mi­tus­joh­ta­jak­si valit­tiin Erk­ki Aal­to, joka toi­mi teh­tä­väs­sä vuo­teen 1956 asti. Ensim­mäi­se­nä hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja­na toi­mi vuo­ri­neu­vos Nii­lo Kan­to vuo­si­na 1943–1956.

Ensim­mäi­siä teh­tä­viä oli vesi­voi­man ostot. Kajaa­nin Puu­ta­va­ra Oy:n laki­mies Toi­vo Mut­ti­lai­nen osti kos­kio­suuk­sia lähin­nä Iijoel­ta. Met­sän­hoi­ta­ja Jarl Sund­qvist osti pää­asias­sa Kemi­joen vesis­tön kos­kio­suuk­sia. Ounas­joel­la osto­ja teki Kit­ti­län kruu­nun­vou­ti Lau­ri Lou­e­ka­ri, myö­hem­min Poh­jo­lan Voi­man lakimies.

Ostot saa­tiin pää­piir­teis­sään teh­tyä kevää­seen 1944 men­nes­sä. Iijoes­sa Poh­jo­lan Voi­man osuus Tai­val­kos­ken ja meren väli­ses­tä vesi­voi­mas­ta oli 75 pro­sent­tia. Osa­kas­yh­tiöil­lä oli 3 pro­sen­tin osuus. Kemi­joes­sa vas­taa­vat luvut oli­vat 25 ja 46 pro­sent­tia, joten yhtiöl­lä ja osak­kail­la oli mer­kit­tä­vä vesi­voi­man osuus. Vesi­voi­man koko­nais­mää­rä oli tuol­loin 225 MW, mikä oli­kin tavoi­tel­tu määrä.

Kuusa­mos­sa ostot tuot­ti­vat Kuusa­mon kos­ki­so­dan nimel­lä tun­ne­tun tapah­tu­ma­sar­jan, joka alkoi 1950- luvun puo­li­vä­lis­sä ja kes­ti 1960-luvun lopul­le saak­ka. Osa­puo­li­na oli­vat lähin­nä Imat­ran Voi­ma ja Poh­jo­lan Voi­ma. Kuten tie­däm­me, Oulan­gan alue rau­hoi­tet­tiin lopul­ta luon­non­suo­je­lua­lu­eek­si. Kos­kien suo­je­lua ajoi voi­mak­kaas­ti tun­net­tu kir­jai­li­ja ja leh­ti­mies Rei­no Rin­ne. Oulan­gan kan­sal­lis­puis­to perus­tet­tiin­kin 1956 ja sitä laa­jen­net­tiin vie­lä myöhemmin.

Yksi ongel­ma­te­ki­jä Kuusa­mos­sa oli­vat maa­no­mis­ta­juus­suh­teet, sil­lä 1950-luvun alus­sa alka­nut iso­ja­ko saa­tiin lop­pu­maan vas­ta 1960-luvulla.

Voi­ma­lai­tos­ten raken­ta­mi­nen alkaa. Kos­kio­suuk­sien hank­ki­mi­sen jäl­keen piti käyn­nis­tää jokiu­o­mien tut­ki­mi­nen ja voi­ma­lai­tos­ten suun­nit­te­lu mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Lapin sota hidas­ti kui­ten­kin käyn­nis­tys­vai­het­ta. Ilma­ku­vauk­sia pääs­tiin teke­mään kesäl­lä 1945.

Voi­ma­lai­tos­ten osal­ta Iijoen Raa­sak­kaa pidet­tiin lupaa­vim­pa­na koh­tee­na. Han­ke kui­ten­kin vii­väs­tyi, kos­ka löy­tyi kiin­nos­ta­vam­pi koh­de Kemi­joel­ta. Ensim­mäi­nen voi­ma­lai­tos oli­kin Kemin Iso­haa­ra, jon­ka ensim­mäi­nen koneis­to käyn­nis­tyi jou­lun aikoi­hin v. 1948 ja toi­nen koneis­to kesäl­lä 1949.

Iso­haa­ran raken­nus­vai­heet ovat mie­len­kiin­toi­set. Sak­sa­lai­set oli­vat Lapin sodan alkaes­sa räjäyt­tä­neet Kemi­joen sil­lat. Vähä­haa­ran ja Iso­haa­ran ylit­tä­vä sil­ta oli ollut ainoa rau­ta­tie­sil­ta Kemi­joen ylit­se. Poh­jo­lan Voi­ma perus­te­li val­tio­neu­vos­tol­le ano­mus­taan sil­lä, että raken­nus­tar­vi­ke­ti­lan­ne hel­pot­tui­si, val­tio sääs­täi­si 20 mil­joo­naa mark­kaa, Poh­jois-Suo­meen saa­tai­siin vaki­nai­nen lii­ken­neyh­teys aikai­sem­min ja alu­een säh­köis­tä­mi­nen etenisi.

Vuon­na 1954 val­mis­tui Jumis­ko Kemi­jär­vel­le. Se on sii­tä eri­koi­nen lai­tos, että koneis­to sijait­see kal­lion sisäl­lä ja vesiä ohja­taan tun­ne­lei­den kautta.

Iijoen raken­ta­mi­sen tar­kem­pi suun­nit­te­lu alkoi vuon­na 1958 tut­ki­muk­sil­la Iijoen pää­uo­mas­sa noin 100 kilo­met­rin mat­kal­la meres­tä Pudas­jär­vel­le, kos­ka Poh­jo­lan Voi­ma omis­ti täl­lä alu­eel­la vesi­voi­mas­ta yli 80 pro­sent­tia. Suun­nit­te­lua vauh­dit­ti lisäk­si näky­vis­sä ole­va energiapula.

Ensim­mäi­se­nä voi­ma­lai­tok­se­na val­mis­tui Iin kun­nas­sa, nykyi­ses­sä Iin enklaa­vis­sa, noin 50 kilo­met­rin pääs­sä meres­tä sijait­se­va Pah­ka­kos­ki. Sen raken­ta­mi­nen aloi­tet­tiin kesäl­lä 1959. Ensim­mäi­nen koneis­to kyt­ket­tiin verk­koon hei­nä­kuus­sa 1961 ja toi­nen saman vuo­den lopulla.

Pah­ka­kos­ken raken­ta­mis­ta ensim­mäi­se­nä perus­tel­tiin joen jyr­kim­mil­lä putouk­sil­la ja sil­lä, että veden alle jäi­si suh­teel­li­sen pie­ni alue, 120 heh­taa­ria. Pah­ka­kos­ken putous­kor­keus oli 20,5 metriä.

Seu­raa­va­na val­mis­tui lähel­lä sijait­se­va Haa­pa­kos­ki, joka saa­tiin koko­naan käyn­tiin lop­pu­vuo­des­ta 1963. Kos­ka raken­nus­työ­maat oli­vat lähel­lä toi­si­aan, ei uusia työ­maa­ra­ken­nuk­sia tar­vit­tu kovin­kaan pal­jon. Lisäk­si voi­ma­joh­toa tar­vit­tiin vain muu­ta­ma kilo­met­ri. Seu­raa­vi­na val­mis­tui­vat Kie­rik­ki vuon­na 1965, Maa­lis­maa vuon­na 1967 ja Raa­sak­ka vuon­na 1971.

Pah­ka­kos­ki, Haa­pa­kos­ki ja Kie­rik­ki oli­vat suun­nit­te­luil­taan saman­lai­sia. Maa­lis­maa poik­ke­si mm. sii­nä, että sen konea­se­ma sijait­si noin puo­len kilo­met­rin pääs­sä Iijoen uomas­ta. Vesi joh­det­tiin voi­ma­lai­tok­sel­le nel­jän kilo­met­rin kana­vaa pit­kin ja siel­tä takai­sin uomaan noin puo­len kilo­met­rin pituis­ta ala­ka­na­vaa pit­kin. Tämä mer­kit­si huo­mat­ta­vaa maa­kai­vuu­työ­tä. Kai­vuu­töis­sä Iijoel­la oli mm. Suo­men suu­rin kai­vin­ko­ne, Marion.

Talot ja pel­lot oli­vat yleen­sä joen ran­nas­sa. Pel­lot jäi­vät pysy­väs­ti veden alle eikä maan­vil­je­lys­tä enää voi­tu jat­kaa. Myös suo­ta ja met­sää jäi veden alle. Esi­mer­kik­si Haa­pa­kos­ken vahin­koa­lue oli noin 700 heh­taa­ria. Näis­tä tuli luon­nol­li­ses­ti kor­vauk­sia maanomistajille.

Raa­sa­kan voi­ma­lai­tok­sen suun­nit­te­luun vai­kut­ti suu­res­ti se, että veden vai­ku­tusa­lu­ee­seen oli­si jää­nyt perä­ti 18 talous­kes­kus­ta. Täl­lä ker­taa yksit­täis­ten maa­no­mis­ta­jien kans­sa ei pääs­ty neu­vot­te­le­maan, kos­ka vahin­koa­luei­den omis­ta­jat jär­jes­täy­tyi­vät yhteen rin­ta­maan vuon­na jo vuon­na 1964. Sopuun pääs­tiin sama­na vuon­na, mut­ta itse kaup­po­ja pääs­tiin teke­mään vas­ta sit­ten, kun voi­ma­lai­tok­sen raken­ta­mi­ses­ta oli päätetty.

Myös Iin kun­nan kans­sa jou­dut­tiin käy­mään neu­vot­te­lu­ja. Kun­ta oli­si halun­nut osak­kaak­si voi­ma­lai­tok­seen, mut­ta Poh­jo­lan Voi­ma ei sii­hen suos­tu­nut. Lopul­ta kun­ta vuon­na 1967 suos­tui vuo­kraa­maan vesi­voi­man­sa Poh­jo­lan Voi­mal­le ja pää­tös raken­ta­mi­ses­ta teh­tiin tämän jälkeen.

Lopul­li­ses­sa suun­ni­tel­mas­sa ei yksi­kään talous­a­lue jää­nyt veden alle. Tämä rat­kais­tiin sil­lä, että raken­net­tiin kana­via. Ylä­ka­na­van pituu­dek­si tuli kuusi kilo­met­riä ja ala­ka­na­van nel­jä. Pado­tus­ta teh­tiin padol­ta 12 kilo­met­riä ylä­vir­taan. Van­ha uoma jätet­tiin tul­vauo­mak­si, johon raken­net­tiin usei­ta poh­ja­pa­to­ja, joi­den avul­la vesi saa­tiin jää­mään uomaan.

Raa­sa­kan voi­ma­lai­tok­sen 1- ja 2‑koneistot val­mis­tui­vat vuon­na 1971 ja 3‑koneisto v. 1997. Raa­sa­kan voi­ma­lai­tok­sen ylä­ve­den kor­keus meren­pin­nas­ta on 21 met­riä, ja Iijoen ylin voi­ma­lai­tos, Haa­pa­kos­ki, sijait­see puo­les­taan 94 met­riä meren­pin­nas­ta. Raa­sa­kan voi­ma­lai­tok­sen kone­te­ho on 64,3 MW ja kes­ki­mää­räi­nen ener­gian tuo­tan­to on 230 GWh vuodessa.

Nykyis­tä toi­min­taa. Iijoel­la val­mis­tui v. 2013 mit­ta­va nel­jän vesi­voi­ma­lai­tok­sen perus­pa­ran­nus­han­ke, jon­ka ansios­ta voi­ma­lai­tos­ten teho ja säh­kön­tuo­tan­to on kas­va­nut. Raa­sa­kan säh­kö- ja auto­maa­tio­jär­jes­tel­mät uusit­tiin v. 2018. Perus­kun­nos­tus jat­kuu vuon­na 2023 toi­sen koneis­ton staat­to­rin uusi­mi­sel­la. Staat­to­ri ja root­to­ri ovat gene­raat­to­rin pääosat.

Nykyi­sin Poh­jo­lan Voi­man tytä­ryh­tiö PVO-Vesi­voi­mal­la on kah­dek­san omaa ja nel­jä osak­kuus­voi­ma­lai­tos­ta Ii‑, Kemi‑, Koke­mäen ja Ten­ge­liön­joel­la. Ran­ta­poh­jan alu­eel­la on Poh­jo­lan Voi­ma tun­net­tu voi­ma­lai­tok­sis­taan, mut­ta ker­rot­ta­koon, että yhtiö omis­taa myös vii­si läm­pö­voi­ma­lai­tos­ta ja on muka­na ydin­voi­man tuo­tan­nos­sa. Poh­jo­lan Voi­man yhteis­yri­tys Teol­li­suu­den Voi­ma, TVO tuot­taa säh­köä Eura­joen Olki­luo­dos­sa. TVO:n maa­il­man tehok­kain ydin­voi­mayk­sik­kö, Olki­luo­to 3, aloit­ti sään­nöl­li­sen säh­kön­tuo­tan­non 16.4.2023. Sen teho on 1600 MW.

Poh­jo­lan Voi­ma oli myös alus­ta alkaen muka­na kehit­tä­mäs­sä suo­ma­lais­ta tuu­li­voi­ma­tek­niik­kaa ja muka­na tuu­li­voi­man tuo­tan­nos­sa vuo­teen 2011 saak­ka. Nykyi­sin Iin kun­ta saa PVO-Vesi­voi­man lai­tok­sis­ta tuo­tan­to-osuuk­sia perus­tuen kos­ki­ti­lo­jen omis­tuk­siin. Nämä tar­koit­ta­vat kes­ki­mää­räi­se­nä vesi­vuo­te­na noin 22 GWh:n energiaa.

Vesi­voi­ma kat­taa noin puo­let Suo­men uusiu­tu­val­la ener­gial­la tuo­te­tus­ta säh­kös­tä. Vesi­voi­man mer­ki­tys sää­tö­voi­man tuot­ta­mi­ses­sa on mer­kit­tä­vä. Jos esim. tuu­li­voi­maa ei saa­da riit­tä­väs­ti, voi­daan vesi­voi­man tehoa nostaa.

Voi­ma­lai­tok­sia etä­oh­ja­taan Tam­pe­reel­ta, ja pai­kan pääl­lä lai­tok­sil­la käy­dään lähin­nä huol­to­töis­sä. Elo­kuus­sa 2022 uuti­soi­tiin Haa­pa­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen yhtey­teen raken­ne­tus­ta Suo­men ensim­mäi­ses­tä smolt­tien alas­vael­lus­väy­län ja kiin­niot­to­lait­teis­ton val­mis­tu­mi­ses­ta. Raa­sa­kas­sa on vuo­si­na 2023–2025 käy­tös­sä suo­ma­lai­nen inno­vaa­tio, hydrau­li­nen Kala­sy­dän-kala­tie, jon­ka käy­tös­tä saa­daan arvo­kas­ta koke­mus­ta osa­na vaelluskalatoimia.

Poh­jo­lan Voi­ma ja PVO-Vesi­voi­ma ovat­kin sitou­tu­neet edis­tä­mään vael­lus­ka­lo­jen luon­tai­sen lisään­ty­mis­kier­ron palaut­ta­mis­ta yhteis­työs­sä mui­den toi­mi­joi­den kans­sa. Yhtei­se­nä visio­na on ede­tä vaih­teit­tain, koke­mus­ten ja tut­ki­mus­ten perus­teel­la, ensin Raa­sa­kan ylös­vael­lus­rat­kai­sun ja Haa­pa­kos­ken alas­vael­lus­rat­kai­sun kaut­ta mui­den voi­ma­lai­tos­ten vael­lus­ka­la­rat­kai­sui­hin. Yhtei­sis­sä vael­lus­ka­la­hank­keis­sa on lisäk­si toteu­tet­tu mm. meri­lo­hen- ja tai­me­nen pien­poi­kas­ten istu­tuk­sia sekä kalo­jen yli­siir­to­ja ja seurantaa.

Kuvat: Kari Hol­ma. Van­hat kuvat: Poh­jo­lan Voi­ma. Pää­läh­de: His­to­riik­ki; Poh­jo­lan Voi­ma 1943–1993, Kai Hoff­man, 1993. Mui­ta läh­tei­tä: Poh­jo­lan Voi­ma 60 vuot­ta, Poh­joi­sen vesil­tä moni­puo­li­sek­si ener­giayh­tiök­si, 2003; Poh­jo­lan Voi­ma, Voi­ma­va­ro­jen yhdis­tä­jä, 70 toi­min­ta­vuot­ta, kuva­teos, 2013; Uskal­la, enna­koi, kehi­tä, sopeu­du, Poh­jo­lan Voi­ma 75 vuot­ta, 2018; Poh­jo­lan Voi­man esit­teet ja nykyin­for­maatiot