Iin keskusurheilukenttä täyttyi viime lauantaina innokkaista osanottajista, ohjaajista, huoltajista ja avustajista, kun paikka toimi kehitysvammaisten Oulun piirin kesäkisojen näyttämönä. Kesäkisoja on järjestetty jo 38 vuoden ajan, Iissäkin jo kaksi kertaa aiemmin.
Tänä vuonna kilpailijoita ohjaajineen saapui Iin sekä Haukiputaan ja Oulun ohella linja-autolasteittain aina Pudasjärveä ja Kuusamoa sekä Muhosta, Liminkaa, Tyrnävää ja Raahea myöten. Kaikkiaan osanottajia oli reilut 170 henkeä.
Kilpailutapahtuman järjestämisestä vastasi Iin Kehitysvammaisten Tuki ry tukenaan urheiluseura Iin Yritys, jonka kokeneet toimitsijat sekä kuuluttajan tehtävän vetänyt Pertti Huovinen hoitivat työnsä tottuneesti, vaikka lajeistakin osa poikkesi tavallisten yleisurheilukilpailujen lajivalikoimasta.
Kaikkiaan lajeja olikin osallistujille tarjolla tavallisemmista juoksuista, kuulantyönnöstä ja pituushypystä aina tikan- ja saappaanheittoon sekä tarrapalloon, turbokeihästäkin viskailtiin ja tavallisessakin pallonheitossa miteltiin.
Tapahtuma avattiin juhlallisesti kilpailijoiden marssilla ja kokoontumisella joukkueittain kentälle kuulemaan kisojen avauspuheenvuoroja, jotka pitivät kilpailujen suojelija, Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen, sekä kehitysvammaisten Pohjois-Pohjanmaan tukipiirin puheenjohtaja Anne Toppari.
Kilpailujen johtajan ominaisuudessa Iin Kehitysvammaisten Tuki ry:n puheenjohtaja Mervi Jyrkäs valotti kilpailujen kulkua ja aikataulua sekä lausui kisavalan, ja avajaisten päätteeksi kuultiin kappalainen Pekka Sorosen pitämänä kisahartaus.
Marjukka Manninen iloitsi kisojen isosta osanottajamäärästä sekä toivoi kilpailijoiden onnistuvan suorituksissaan ja muistavan myös tavata kavereita ja pitää hauskaa.
– Aina kun urheillaan, joku voittaa, mutta tänään kaikki voittavat vähintään itsensä, hän muistutti.
Myös Anne Toppari kehui sekä kisapäivän hienoa kesäsäätä että tapahtuman keräämää iloista osallistujajoukkoa.
– Tämä päivä on omistettu kilpailijoille, teillä kaikilla on omat lahjanne ja kykynne, joita nyt pääsette hyödyntämään. Tärkeintä ei ole kilpailu vaan osanotto, sillä liikunta on paljon enemmän kuin pelkkiä suorituksia. Se on ilon lähde ja ystävyyden syntypaikka sekä mahdollistaa itsensä ylittämisen ja toisten kannustamisen synnyttäen unohtumattomia muistoja.
Kilpailulajeista suurimpaan suosioon nousivat heittolajit, sillä niin tikkaa kuin saapasta ja turbokeihästäkin kävi kutakin eri sarjoissa viskelemässä yhteensä yli viisikymmentä osanottajaa. Juoksuista suosituin oli 60 metrin pikamatka, ja myös kävely keräsi osallistujia mukavasti rataa kiertämään.
Jotta tapahtuma saatiin vietyä päivän aikana läpi, oli kilpailijoiden osallistumisoikeus rajattu kahteen lajiin kisailijaa kohden. Kyseistä käytäntöä onkin kesäkisoissa noudatettu jo pitkään juuri aikataulun vuoksi.
Toimitsijat vetivät kaikki kisojen neljätoista lajia eri sarjoineen sujuvasti läpi, ja kaikkia kisailijoita kannustettiin tasapuolisesti, kuten hienon urheilujuhlan henkeen kuuluukin.