Hyviä neu­vo­ja marjastajille

Oulun polii­si ker­toi alku­vii­kos­ta, kuin­ka Poh­jois-Poh­jan­maal­la ja Kai­nuus­sa eksyy vuo­sit­tain kol­mi­sen­kym­men­tä mar­jas­ta­jaa niin, että eksy­mi­set aiheut­ta­vat polii­sil­le ja mah­dol­li­ses­ti muil­le­kin viran­omai­sil­le ja vapaa­eh­toi­sil­le maastoetsintätehtäviä.

Hiu­kan yllät­tä­vää on se, että eksy­neet mar­jas­ta­jat ovat usein koke­nei­ta met­säs­sä liik­ku­jia. Koke­mus voi­kin antaa lii­al­li­sen var­muu­den tun­teen omas­ta jak­sa­mi­ses­ta ja osaamisesta.

Polii­si oli koon­nut myös jou­kon neu­vo­ja sii­tä, miten eksy­mi­sen voi estää tai vält­tää. Koko lis­ta jul­kais­tiin Ran­ta­poh­jas­sa tiis­tai­na 18.7.

Perus­asioi­hin kuu­luu se, että mar­jas­ta­ja ker­too lähei­sil­leen mar­jaan läh­dös­tään sekä sen, min­ne on menos­sa. Mar­jaan oli­si aina parem­pi läh­teä kave­rin kanssa.

Hel­le ja ras­kas maas­to voi uuvut­taa hyvä­kun­toi­sen­kin mar­jas­ta­jan. Met­säs­sä onkin syy­tä pitää tau­ko­ja. Juo­ta­vaa ja syö­tä­vää kan­nat­taa pitää muka­na. Eksy­neen on tur­haa ryh­tyä sääs­te­le­mään kerää­mi­ään mar­jo­ja. Niis­tä saa nes­tet­tä ja ravin­toa. Eksy­mi­seen voi varau­tua myös pukeu­tu­mal­la värik­kääs­ti, se aut­taa etsi­jöi­tä. Eksy­neen kan­nat­taa hakeu­tua ava­ral­le paikalle.

Perin­tei­nen kom­pas­si ja kart­ta ovat hyviä apu­vä­li­nei­tä met­säs­sä liik­ku­jil­le, mut­ta myös uudem­paa tek­no­lo­gi­aa voi hyö­dyn­tää varau­tu­mi­ses­sa. Jos käy­tös­sä on äly­pu­he­lin, sii­hen voi lada­ta 112-sovel­luk­sen. Kun sen avul­la soit­taa apua, hätä­kes­kus pys­tyy pai­kan­ta­maan yhtey­de­not­ta­jan. Joka tapauk­ses­sa puhe­lin kan­nat­taa lada­ta ennen mar­jaan läh­töä. Jos käy­tet­tä­vis­sä on vara­vir­ta­läh­de, sekin on syy­tä ottaa mukaan.

Mar­jas­ta­jien eksy­mi­set aiheut­ta­vat polii­sil­le ja muil­le viran­omai­sil­le yli­mää­räi­siä teh­tä­viä ja vie­vät resurs­se­ja, mut­ta tilan­tei­den täy­tyy olla tus­kal­li­sia myös eksy­neen lähei­sil­le. Ja tot­ta­han eksy­mi­nen aiheut­taa ahdis­tus­ta eksy­neel­le itselleenkin.