Har­taus: Her­ran palveluksessa

Samu­li Ruusuvuori.

Tule­va sun­nun­tai on kirk­ko­vuo­des­sa 6. sun­nun­tai hel­lun­tais­ta, jol­loin muis­tel­laan kaik­kia apos­to­le­ja. Päi­vän juu­ret ovat kes­kia­jal­la, jol­loin kesä­kuun lopus­sa vie­tet­tiin apos­to­lien Pie­ta­rin ja Paa­va­lin päi­vää hei­dän mart­tyy­ri­kuo­le­man­sa muis­tok­si. Nimi­tys­tä apos­to­li käy­te­tään yleen­sä Jee­suk­sen 12 ope­tus­lap­ses­ta ja ope­tus­lap­si Juu­dak­sen tilal­le vali­tus­ta Mat­tiak­ses­ta, sekä Paavalista.

Sana apos­to­li tar­koit­taa lähe­tet­tyä tai lähet­ti­läs­tä. Jee­sus lähet­ti ope­tus­lap­set julis­ta­maan evan­ke­liu­mia ja kas­ta­maan. Evan­ke­liu­min yti­me­nä oli ja on edel­leen sano­ma Juma­lan lähet­tä­mäs­tä Mes­si­aas­ta, Kris­tuk­ses­ta, joka sovit­ti ris­tin­kuo­le­mal­laan kaik­ki syn­nit ja ylös­nouse­mi­sel­laan ava­si tien ikui­seen elä­mään. Tämä sano­ma oli perus­ta­na myös kasteelle.

Evan­ke­liu­min eteen­päin vie­mi­seen on kut­sut­tu jokai­nen kris­tit­ty. Tämä teh­tä­vä on poh­jim­mil­taan iloi­nen. Päi­vän Raa­ma­tun­teks­tit­kin tuo­vat esil­le ilon ja halun ker­toa Juma­lan suu­ruu­des­ta, hyvyy­des­tä ja van­hurs­kau­des­ta. Toi­saal­ta esil­le tulee myös se, että tuo teh­tä­vä ei aina ole help­po. Jo Jee­suk­sen aika­na moni ihmi­nen epäi­li tai tor­jui Jee­suk­sen itsen­sä ope­tuk­set. Usein hän­tä myös pidet­tiin vain pro­feet­ta­na, eikä Juma­lan Poi­ka­na, joka Jee­sus itse sanoi ole­van­sa. Tähän liit­tyy myös tule­van pyhän evan­ke­liu­min koh­ta. Jee­sus kysyi apos­to­leil­ta: ”Kuka Ihmi­sen Poi­ka on? Mitä ihmi­set hänes­tä sano­vat? He vas­ta­si­vat: ”Tois­ten mie­les­tä hän on Johan­nes Kas­ta­ja, tois­ten mie­les­tä Elia, joi­den­kin mie­les­tä Jere­mia tai joku muu pro­fee­tois­ta”. Jee­sus koh­dis­ti saman kysy­myk­sen myös apos­to­leil­le: ”Entä te?” kysyi Jee­sus. ”Kuka minä tei­dän mie­les­tän­ne olen?” Simon Pie­ta­ri vas­ta­si: ”Sinä olet Mes­sias, elä­vän Juma­lan poika.”

Kun apos­to­lit läh­ti­vät Jee­suk­sen lähet­tä­mi­nä vie­mään sanaa eteen­päin, he koki­vat vas­tus­ta. Mei­dän­kin aika­nam­me evan­ke­liu­min julis­ta­ja voi kokea Jee­suk­sen ja apos­to­lien tavoin vai­vaa ja vas­tus­ta, myös pel­koa. Van­han tes­ta­men­tin luku­kap­pa­le Hese­kie­lin kir­jas­ta kui­ten­kin roh­kai­see: ”Älä sinä, ihmi­nen, pel­kää hei­tä, älä kau­his­tu hei­dän sano­jaan.” Voi­maa toi­mia Lähet­tä­jän käs­kyn mukaan saa sii­tä, kun itse elää samas­ta sanas­ta, jos­ta puhuu muil­le. Sekin roh­kai­see, kun muis­taa, kuin­ka tär­keä ja suu­ri sano­ma on kysees­sä. Tätä kuvas­taa hyvin päi­vän Psal­min anti­fo­ni: ”Kuin­ka iha­nat ovat vuo­ril­la ilo­sa­no­man tuo­jan aske­let! Hän ilmoit­taa rau­han tulon, tuo suu­ren ilo­sa­no­man.” (Jes. 52:7)

Samu­li Ruusu­vuo­ri, vs. seu­ra­kun­ta­pas­to­ri, Hau­ki­pu­taan seurakunta