Van­ho­ja aja­tuk­sia nykypäivään

Monia van­ho­ja sanon­to­ja voi käyt­tää nyky­päi­vään eri yhteyk­sis­sä joko sel­lai­se­naan tai muu­nel­tu­na. Täs­sä puheen­par­sia ja sano­ja, jot­ka muis­tan koti­ky­läl­tä­ni Ala­vu­del­ta 1940-luvul­la. Osa niis­tä tulee usein mie­leen, kun on esil­lä maa­il­man nyky­ti­lan­ne, ja var­sin­kin Venä­jä. Sul­ku­merk­kien sisäl­lä on selitysvihjeitä.

Sor­tu­mat­ta souda,vaik ois vas­ta­tuu­li. (Van­ha ohje peri­tys­sä sei­nä­teks­tii­lis­sä­ni. Sor­tu­nee­na­han voi teh­dä epä­toi­voi­sia tekoja)

Arvaa oma tila­si, anna arvo toisellekin.

Ole sii­piä­si myö­den. ( eli älä yri­tä teh­dä mah­dot­to­mia, sel­lais­ta mihin voi­ma­si ja tai­to­si eivät riitä)

Älä tur­haan urhei­le. (minul­le ennen varoi­tus: älä mene hei­kol­le jääl­le, älä kiipeile)

Köy­hän tulee olla nöy­rä. (myös val­tiol­le, että hei­kom­man kan­nat­taa tila­päi­ses­ti alis­tua suu­rem­man tah­toon, kuten suo­ma­lais­ten väli­rau­haan vuon­na 1944)

Kyl­lä susi syi­tä löy­tää, kun lam­paan lihaa mie­li tekee (esim. Venä­jän joh­to löy­si aiheet­to­mia syi­tä läh­ties­sä val­loi­ta­maan Ukrai­naa vuon­na 2022)

”Ithe hon­tii ja toih­ta hyyt­tää (sanoi pik­ku­poi­ka, kun ei osan­nut ässää sanoa ja pani sen tilal­le hoon. Sanat tule­vat mie­lee­ni aiheet­to­mien syy­tös­ten yhtey­des­sä, var­sin­kin sil­loin, kun joku itse tekee sel­lais­ta, mis­tä tois­ta syyttää)

Ahneel­la on pas­kai­nen loppu.

Ei saa olla pie­nel­le paha. ( oli pik­ku­las­ten hoi­ta­mi­ses­ta annet­tu ohje. Nyky­ään tulee mie­leen, kun suu­ri val­tio koh­te­lee huo­nos­ti pienempää)

Ei pidä hul­lua ärsyt­tää. (varoi­tus naa­pu­rin hul­lus­ta mie­hes­tä. Sopii myös vaa­ral­li­siin dik­taat­to­rei­hin, jot­ka voi vat pro­vo­soi­tu­nei­na teh­dä mitä tahansa)

Ei pidä kar­hua nyl­keä ennen kuin se on tapet­tu. (ei teh­dä tai sanoa etu­kä­teen sel­lais­ta, jos­ta ”ihmis kar­hu” voi rai­vos­tua ja saa­da lisäintoa)

Parem­pi tai­pua kuin tait­tua. (suo­met­ta­re­lais­ten ohje, jon­ka muis­tan kou­luo­pe­tuk­ses­ta, kun oli esil­lä suo­ma­lais­ten suh­tau­tu­mi­nen Venä­jän lait­to­miin vaa­ti­muk­siin 1900-luvun alus­sa. Hei­dän mie­les­tä Venä­jän sor­to oli tila­päi­nen, mut­ta suo­ma­lais­ten itse­tun­toa oli kui­ten­kin vahvistettava)

Ei saa antaa pahal­le pik­kusor­mea, sil­lä se vie koh­ta koko käden. (oli nii­den mie­li­pi­de, jot­ka edel­lä mai­nit­tuun aikaan eivät nou­dat­ta­neet lait­to­mas­ti annet­tu­ja pää­tök­siä, esi­mer­kik­si mie­het eivät men­neet kut­sun­toi­hin eivät­kä papit luke­neet ääneen lait­to­mas­ti annet­tu­ja määräyksiä)

Rys­sä. (Puhe­kie­les­sä ylee­nä venä­läi­nen, hauk­ku­ma­ni­mi suo­men­kie­li­sil­lä, mut­ta ei ruotsinkielisillä)

Rys­si­mi­nen. (esim. ottaa toi­sel­ta oma­val­tai­ses­ti vaik­ka­pa vain pie­nen esineen.)

Rys­sän­tau­ti (kiusal­li­sen sai­rau­den nimi vuon­na 1939)

Rys­sän kirk­ko (orto­dok­si­nen uskon­to Suomessa)

Maa­ta rys­sän­kir­kos­sa (eli maa­ta umpihumalassa)

Rys­sän­limp­pu ( erit­täin suo­sit­tu venä­läi­nen ruis­lei­pä Suomessa)

Rys­sä on rys­sä, vaik­ka vois­sa pais­tai­si . Venä­läi­nen veri­koi­ra.( Sanon­to­ja, joi­ta pois­tin mui­den­kin teks­teis­tä ja en käyt­tä­nyt nii­tä ennen vuot­ta 2022.

”Kun on vaa­ral­le alt­tii­na syn­ty­mä­maa, kotias­ka­reet jää­dä saa” ( ote Sil­lan­pään mars­si­lau­lus­ta, jota kaik­ki suo­ma­lai­set har­taas­ti lau­loi­vat, nekin joil­la ei ollut lauluääntä.

Yksi­mie­li­syys on voimaa.

Mart­ti Asun­maa, Oulun Kello

Mart­ti Asun­maa kotoi­sin Alavudelta