Oulun kaupunginvaltuuston päätös lakkauttaa Keiskan koulu sekä asettaa prosentuaaliset rajat Takkurannan, Ylikylän ja Tirinkylän koulujen oppilasmäärille on kova isku Rantapohjan alueen kylille. Päättäjät valittavat joutuneensa kovan ja vaikean päätöksen eteen ja puhuivat etukäteen voimakkaasti kyläkoulujen puolesta. Ihmisiä viilattiin linssiin.
Odottavatko päättäjät, että heitä nyt kylillä kiitellään rohkeista ratkaisuista? Onko kylien elinvoimalla, tasa-arvoisella Oululla sekä lasten tai perheen parhaalla mitään merkitystä? Mikä oli lapsivaikutusten arviointien ja kuulemisten merkitys? Kiinnostiko juuri ketään päättäjää oikeasti se, millaisen päätöksen he tekivät? Ajateltiinko päätöksenteossa yhtään asukkaiden keräämää adressia ja sen sanomaa?
Tulevaisuus näyttää, miten paljon päätös kylille vaikuttaa. Jo nyt kuuluu ääniä siitä, miten perheet suunnittelevat muuttoa pois sieltä, mistä koulu on määrätty lakkautettavaksi. Mitä kaupunki aikoo tehdä sen eteen, että Tirinkylässä, Takkurannassa ja Ylikylässä on mahdollisuus pitää oppilasmäärä asetetuissa rajoissa? Tilanne on vaikea, kun koulujen tulevaisuus on laitettu löysään hirteen.
Päättäjät toivovat vaikean päätöksen jälkeistä rauhaa ja kesälomaa itselleen. Tuo toive kyllä kuulostaa surkuhupaiselta.