Ympäristöministeriö jakoi Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja ‑palkinnon Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistykselle, joka on kaksitoista vuotta tehnyt työtä Jäälinjärven hyväksi. Palkinnon vastaanottivat yhdistyksen keulamies Birger Ylisaukko-oja sekä varapuheenjohtaja Eero Laine.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen määrätietoisen ja suunnitelmallisen toiminnan myötä Jäälinjärven veden laatu on parantunut merkittävästi. Jäälinjärven sinileväkukinnot ovat hävinneet, limalevä lähes kadonnut ja kalaston rakenne on parantunut. Raudan kulkeutuminen järveen valumavesien mukana on edelleen ongelma, mutta yhdistys ponnistelee sen ratkaisemiseksi yhdessä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa.
Poikkeukselliseksi Jäälinjärven kunnostustyön tekee se, että työtä leimaa pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus, vaikka kyse on järven ranta-asukkaiden vapaaehtoisponnistelusta lähijärven hyväksi. Yhteistyökumppaneiksi on etsitty alan parhaat asiantuntijat.
– Jäälinjärven kunnostus on malliesimerkki hankkeesta, jossa pitkäjänteinen, henkilökohtainen omistautuminen lähiympäristön tilan parantamiseen yhdistyy haluun ja kykyyn innostaa mukaan vapaaehtoisvoimia. Myös paras ajantasainen tieto ja vaikuttavimmat menetelmät on osattu valjastaa esimerkillisesti käyttöön. Kiimingin-Jäälin vesiensuojeluyhdistys on siksi ehdottomasti palkintonsa ansainnut. Toivon hankkeen inspiroivan kaikkia, jotka miettivät lähivesistönsä pelastamista, ylistää erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo ympäristöministeriöstä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ihmiset ovat käyttäneet vesistökunnostuksiin yli 15 000 talkootyötuntia. Yhdistyksen työ on malliesimerkki siitä, miten omaa vesistöä hoitamalla ja kunnostamalla paikalliset voivat suoraan vaikuttaa ympäristönsä luonto- ja virkistysarvoihin nyt ja tulevaisuudessa.
Jäälinjärvi on pienehkö, matala järvi, jonka rannat on kauttaaltaan asutettu. Järven valuma-alue on suovaltaista metsätalousaluetta. Metsäojituksista ja muusta maankäytöstä aiheutuva ravinnekuormitus on rehevöittänyt järveä. Asukkaat ja muut vesistön käyttäjät ovat kärsineet sinileväesiintymistä ja limalevistä, eikä kotitarve- ja virkistyskalastukseen ole ollut edellytyksiä särkikalavaltaisessa järvessä.
2010-luvun alussa asukkaat havahtuivat järven huonoon tilaan. Kiimingin-Jäälinjärven vesiensuojeluyhdistys perustettiin vuonna 2011. Ympäristöjohtajan työstä eläkkeelle jääneen Birger Ylisaukko-ojan tietotaito ja verkostot osoittautuivat arvokkaaksi pääomaksi.
– Rahaa ja asiantuntemusta vesistökunnostuksiin löytyy kyllä, kun tietää, mistä etsiä, Ylisaukko-oja sanoo.
– Kunnostukseen pitää sitoutua pitkäjänteisesti ja indikaattoreiden seuranta on tärkeää, kun tuloksia odotellaan.
Yhdistys on rakentanut kymmenen vesiensuojelurakennetta Jäälinjärven yläpuolisille alueille: kosteikoita, pintavalutuskenttiä, putkipatoja ja lietteenpoistojärjestelmiä. Veden laatua on tarkkailtu systemaattisesti jo yli kymmenen vuoden ajan, joten tiedetään, miten vesiensuojelurakenteet toimivat. Jäälinjärvessä on tehty hoitokalastuksia vuodesta 2012 lähtien ja myös kalaston muutosta on seurattu systemaattisesti koekalastuksilla.
Kiimingin-Jäälinjärven vesienhoitoyhdistys tekee tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa. Yhdistys on ollut mukana kymmenessä eri hankkeessa, joissa on tutkittu muun muassa ravinteiden poistoa vedestä kelluvien kasvilauttojen avulla sekä biopolymeerien käyttöä raudan sakkauttamisessa.
Luonnonvarakeskuksen suosimulaattorilla (SUSI) on mallinnettu metsäojituksen vaikutuksia veden laatuun Jäälinjärven valuma-alueella. Yhdistys on valistanut mallinnustuloksilla valuma-alueen metsäomistajia välttämään turhia kunnostusojituksia, joilla ei ole vaikutusta metsän kasvuun, mutta jotka aiheuttavat merkittävää vesistökuormitusta.
Vuoden vesistökunnostaja ‑palkinto jaettiin nyt yhdennentoista kerran. Palkinnon voi saada toimija tai hanke, joka on edistänyt esimerkillisesti vesistöjen kunnostusta. Palkinnonsaajan valitsee Vesistökunnostusverkoston vuosittain vaihtuva raati, jossa tänä vuonna oli mukana Suomen ympäristökeskus, Keski-Suomen Vesi ja ympäristö ry, Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylän kaupunki ja ympäristöministeriö.
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on avoin yhteydenpitofoorumi kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille. Vesistökunnostusverkosto välittää ajantasaista ja luotettavaa tietoa vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostuksesta ja rahoitusmahdollisuuksista. Lue lisää Vesistökunnostusverkostosta (vesi.fi)