Kiiminkijoen Sämppikoskeen toteutetaan kalataloudellinen kunnostushanke, jonka tavoitteena on parantaa lohikalojen lisääntymisolosuhteita ja tehdä alueesta mahdollisimman luonnonmukainen ennallistamalla Sämppikosken vesimaisemaa ja virtausolosuhteita. Kiiminkijoki ry:n hallituksen jäsen Pasi Haapakangas kertoi 11.6. järjestetyssä yleisötilaisuudessa Ely-keskukselta saadusta rahoituksesta ja hankkeen aikataulusta. Paikallisen suunnitteluyrityksen Ecoriverin toimitusjohtaja Timo Pohjamo kertoi hankkeen suunnittelusta ja tavoitteista.
– Kiiminkijoki ja ‑suisto kuntoon ry on saanut hankkeeseen rahoitusta 44 000 euroa, josta suurimman osan vie konetyöt ja materiaalit. Tällaisessa projektissa ei paljoa voi käsin tehdä, mutta se ei myöskään poista talkoolaisten tarvetta, Haapakangas sanoi.
Asemakylän kohdalla sijaitsevaan Sämppikoskeen toteutettavan hankkeen toimenpidealue on noin hehtaarin kokoinen alue Oulun kaupungin omistaman virkistysalue Myllysaaren kohdalla. Ympäristötekniikkaan erikoistunut Ecoriver on vastannut hankesuunnittelusta ja yrityksen erikoisosaamiseen kuuluu kalatalouden kunnostukset, kalatiet ja monitoimikanavat. Itsekin Kiiminkijoen varrella asuva Pohjamo kertoi tilaisuudessa yrityksen vastaavan myös ympäristölupahakemuksista ja selvitysten laatimisesta. Sämppikoskella ongelmana on vasemmalle rannalle keskittynyt kapea ja syvä virtaama, joka johtuu uiton aikaisista perkauksista, alueella paikoittain pinnassa olevista kallioista ja laajalla alueella olevista kivikoista, vuosittaisista jääpadoista ja pohjan jäätymisestä ja suppojäistä sekä suuresta virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelusta.
– Kunnostuksen tavoitteena on elvyttää Kiiminkijoen uhanalaisten vaelluskalojen elinpiiriä, lisätä Sämppikosken ekologista monimuotoisuutta ja parantaa maisemakuvaa ja melontamahdollisuuksia, Pohjamo kertoi.
Tilaisuudessa keskustelua herättivät heikentyneen virtaamisen syyt sekä tulevan hankkeen todelliset vaikutukset sekä työtatavat ja aikataulu.
– Voimme aloittaa työt jo tänä kesänä sopivan kuljettajan ja kaluston löydyttyä. Tänä kesänä vesi todennäköisesti pysyy hyvin matalalla, joka edesauttaa kunnostustyötä. Hankkeen täytyy olla valmis marraskuuhun 2024 mennessä, emmekä näe syytä miksei valmista olisi jo tämän vuoden puolella, Haapapkangas ja Pohjamo tiivistivät.
Hankkeen suunnitelmassa on käytetty virtaamamallinnusta nykyisestä tilanteesta sekä suunnitelman jälkeen. Mallinnukset kertovat, että virtausolosuhteet tulevat hankeen myötä paranemaan merkittävästi.
– Koskipinta-ala kasvaa merkittävästi, virtaukset tulevat olemaan tasaiset koko alueella ja vedensyvyydet ‑ja nopeudet täyttävät alueelle tehtävien kutusorakoiden vaatimukset, Pohjamo kertoi.
Kunnostuksessa kosken pitkittäisleikkauksen profiili muutetaan tasaisemmaksi kaltevuutta pienentäen suten, että kiviainesta leikataan kosken matalammilta alueilta ja siirtämällä kiviainesta syvemmälle osuudelle. Kunnostuksesta tekee erityisen se, että käytettävä kiviaines yritetään löytää pääasiassa paikan päältä. Alueen alakoskelle on tehty kutusorakoita kahtena vuotena ja niitä on seurattu sähkökalastuksella. Tulokset ovat olleet positiivisia ja myös Sämppikosken kutusorakoilta odotetaan paljon.
– Olemassa olevaa kiviainesta voi varmasti hyödyntää poikaskivikon ja kutusorakoiden tekemisessä sekä myös suojakiviksi sopivaa materiaalia löytyy. Muiden hankittavien materiaalien kanssa täytyy myös olla huolellinen ja hankkeeseen kuuluu myös maisematyöt, työkoneiden poistaminen ja alueen siistiminen, Pohjamo sanoi.
Yleisöstä kysyttiin paljonko työtunteja tulee itse kunnostustyöhön menemään ja kuinka suuri osa se on rahoitusta. Myös kaivinkoneen kuljettajan ja työnvalvojan ammattitaitoa peräänkuulutettiin.
– Rahoituksesta noin 70 prosenttia menee konetyöhön ja koneenkuljettajan ammattitaitoon kiinnitetään erityistä huomiota, jotta kunnostustyö voidaan tehdä turvallisesti ja suunnitelman mukaisesti, Haapakangas vastasi.
Haapakangas kertoi kahlanneensa Kiiminkijokea jo yli 60 vuotta ja hän uskoo yhdessä muiden tilaisuuteen osallistuneiden kanssa Kiiminkijoen potentiaaliin. Vesistön tilan palauttaminen lähes entiseen tilaansa ja veden laadun parannus ajavat toimijoita eteenpäin.
– EU:ssa uskotaan myös Kiiminkijokeen, koska saimme sieltä rahaa. Toivottavasti meidän jälkipolvet pääsivät nauttimaan työmme tuloksista sitten aikanaan, Haapakangas lisäsi.
– Vesistöjen kunnostukseen ja nimenomaan ennaltamiseen saa hyvin rahoitusta ja sitä kannattaa hakea, Kiiminkijoki ry:n puheenjohtaja Pentti Marttila-Tornio lisäsi.
Marttila-Tornio muistutti, että Kiiminkijoesta löytyy paljon potentiaalia lisäkunnostuksille. Monet tilaisuuteen osallistuneet olivat samoilla linjoilla ja Kiiminkijoen mahdollisuuksiin niin merkittävänä virkistysalueena kuin monien jalokalojen lisääntymisjokena uskottiin vahvasti.
– Nytkin muutamat lapset käyvät vanhempiensa kanssa koskella kalalla ja markkinoimalla määrä varmasti kasvaisi, yleisöstä sanottiin.