Koh­ti unel­mien koulua

Lun­ta tui­ver­taa ja vas­ta­tuu­li puhi­see eka­luok­ka­lais­ten kave­rus­ten Tuis­kun ja Pyryn talut­taes­sa mar­ras­kuus­sa vuon­na 2025 pyö­ri­ään lähes 25 cm märäs­sä lumes­sa Keis­kas­ta koh­ti yli tuhan­nen oppi­laan Hau­ki­pu­taan kou­lua. Pai­kal­li­nen tei­den auraa­ja ei ole vie­lä herän­nyt lumi­töi­hin. Pol­ke­mi­nen on täy­sin mah­do­ton­ta. Keis­kan kou­lu ja piha ovat todel­la lumi­set. Kei­nut ja muut lii­kun­ta­vä­li­neet on Oulun kau­pun­ki vie­nyt aiko­ja sit­ten kou­lun piha­pii­ris­tä pois.

Enää ei pihal­la voi luis­tel­la. Har­mi, pojat tuu­maa­vat yhdes­sä. Pyry, mik­si emme saa käy­dä Keis­kan kou­lua? Isä ker­toi illal­la että Oulus­sa tädit ja sedät kokoon­tu­vat Oulun teat­te­ril­la sil­loin täl­löin salis­sa, jos­sa kävim­me kevääl­lä Keis­kan kou­lun eska­ris­ta kat­so­mas­sa Hir­mui­saa pölyi­mu­ria. Se oli kyl­lä hir­mu pelot­ta­va huo­kaa Pyry. Älä höpö­tä, ei se ole tot­ta Tuis­ku lau­kai­see. Se on muu­ten salis­sa, jon­ka nimi alkaa sil­lä mus­tal­la mön­jäl­lä, jol­la isä paik­ka­si kesä­kuu­mal­la piham­me asvalt­tia tuu­ma­si Tuis­ku. Tar­koi­tat­ko pikeä Pyry vas­ta­si. Juu­ri sitä tar­koi­tan. Niin isä sanoi että siel­lä joku setä oli ehdot­ta­nut Keis­kan kou­lun lak­kaut­ta­mis­ta kun mei­tä lap­sia Keis­kan kou­lus­ta vähe­ni kol­mel­la nyt syk­syl­lä. Iskä puhui jos­tain Oulun väes­tö­en­nus­tees­ta. Mikä se on poh­ti Pyry. 

Joku täti oli kan­nat­ta­nut ehdo­tus­ta ja äänes­tyk­sen jäl­keen yhden äänen enem­mis­töl­lä hir­mu muka­va kou­lum­me pää­tet­tiin lak­kaut­taa jat­koi Tuis­ku. Isä muu­ten ker­toi että Hau­ki­pu­taal­la yhden äänen enem­mis­töl­lä raken­net­tiin Vesi-Jatu­li 20 vuot­ta sit­ten. Siel­lä on sit­ten muka­va puli­koi­da. Mik­si sedät ja tädit eivät pelan­neet kym­me­nen tik­kua lau­dal­la kuten me koto­na pelaam­me kun mie­tim­me kuka käyt­tää Mus­ta­si­li­mää ulko­na kakal­la poh­tii Tuis­ku? Hyp­pää­mäl­lä lau­dal­le niin uloim­mak­si tikun len­nät­tä­nyt oli­si saa­nut päät­tää mitä Keis­kan kou­lul­le lopul­ta teh­dään. Niin meil­lä­kin pää­te­tään Mus­ta­sil­li­män ulkoi­lut­ta­mi­ses­ta. Isä on voit­ta­nut jo kak­si ker­taa peräk­käin. Kol­mas ker­ta toden sanoo nau­roi Tuisku. 

Tuis­ku herä­si herä­tys­kel­lon päri­nää. Keit­tiön pöy­däl­le äiti oli jät­tä­nyt Tuis­kul­le herk­ku­voi­lei­vät ja lasin pii­mää var­ten. Tuis­ku himoit­see til­li­sil­liä. Illal­la oli pape­ri­kel­lon vii­sa­rit isän kans­sa rukat­tu sii­hen asen­toon jol­loin Tuis­ku pitää läh­teä kou­luun. Pape­ri­kel­lon vie­res­sä rak­sut­ti papan jät­tä­mää van­ha vii­sa­ri­kel­lo, jos­ta Tuis­kun oli help­po tar­kis­taa mil­loin­ka lait­taa rep­pu pykä­lään — ylös, ulos ja kou­lul­le. Ovi­kel­lo soi. Pyry oli ovel­la. Mei­dän pitää läh­teä kou­luun Pyry tuu­ma­si. Tänään mar­ras­kuus­sa vuon­na 2025 on jän­nä päi­vä kun kou­luum­me tulee yhdel­lä ker­ral­la kol­me uut­ta oppi­las­ta. Saa­na, Ilo­na sekä Pek­ka, Tuis­ku iloitsi. 

Jou­lu­kuun alus­ta tulee kol­man­nel­la luo­kal­le myös Len­nart, jon­ka uusio­per­he ja kuusi sisa­rus­ta ovat palan­neet Ruot­sis­ta Hau­ki­pu­taal­le Keis­kaan vuo­kral­le. Len­nart on luvan­nut opet­taa meil­le ruot­tia Pyry tote­aa. Jän­nää. Vad är det Tuis­ku poh­tii ja osoit­taa kel­loa. Ulkoa kuu­luu jat­ku­vaa nau­la­pys­syn pau­ket­ta. Välil­lä saha­taan. Sit­ten taas nau­la­taan. Sahataan. 

Lähel­lä ole­val­le alu­eel­le nousee usei­ta uusia oma­ko­ti­ta­lo­ja. Myös kol­me pari­ta­loa. Niin myös Len­nar­tin iskän raken­ta­ma talo ja auto­tal­li sekä leik­ki­mök­ki. Ett hus, huset, hus, husen poh­tii Pyry. Aluet­ta kut­su­taan Muu­ra­kor­vek­si. Sen met­sis­sä on sit­ten jän­nä seik­kail­la pojat poh­ti­vat. Pojat avaa­vat oven ja läh­te­vät koh­ti Keis­kan kou­lua, joka näkyy Tuis­kun kodin ikku­nas­ta. Pik­ku­lin­nut lau­la­vat. Mikä lin­tu poh­tii Pyry. Jär­ri­peip­po aivan sel­väs­ti tote­aa Tuis­ku. Pojat ovat Keis­kan kou­lun luon­to­luo­kan eka­luo­kan reip­pai­ta oppi­lai­ta. Aurin­ko paistaa.

Han­nu Liljamo

Hau­ki­pu­das