Kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta Yli­kii­min­gis­sä veitsenterällä

Kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta päät­tyi Yli­kii­min­gis­sä vuo­den vaih­tees­sa, ja sitä hal­lin­noi­nut Yli­kii­min­gin asu­ka­syh­dis­tys jou­tui luo­pu­maan toi­min­nas­ta hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tuk­sen muka­naan tuo­mien haas­tei­den vuok­si. Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lue Poh­de päät­ti kui­ten­kin maa­lis­kuun puo­li­vä­lis­sä käyn­nis­tää kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan Yli­kii­min­gis­sä uudel­leen oma­na toimintanaan. 

– Yli­kii­min­gis­sä kun­tout­ta­vas­sa työ­toi­min­nas­sa on toi­mi­nut kak­si ohjaa­jaa ja tavoit­tee­na on jat­kaa sil­lä mää­räl­lä. Asiak­kai­ta on tou­ko­kuus­sa ollut 12 ja uusia asiak­kai­ta on aloit­ta­mas­sa pal­ve­lua, ker­too pal­ve­lua­lue­joh­ta­ja Susan­na Läh­de Pohteelta.

Yli­kii­min­gis­sä kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan ohjaa­ji­na Tupa­tii­mis­sä ovat pit­kään olleet Kari Mäki ja Tan­ja Heik­ki­lä, mut­ta Kari Mäki on irti­sa­nou­tu­nut ja uusi ohjaa­ja aloit­taa juhan­nuk­sen jälkeen. 

Yli­kii­min­gis­sä ihme­tel­lään sitä, mik­si kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta ei saa sel­keä­tä jat­ko­pää­tös­tä, vaan toi­min­nas­ta pää­te­tään aina lyhyek­si ajak­si eteen­päin. Täl­lä het­kel­lä toi­min­nas­ta on pää­tet­ty syys­kuun lop­puun saak­ka, ja sen alkaes­sa maa­lis­kuus­sa pää­tös teh­tiin vain tou­ko­kuun loppuun. 

– Pää­tök­set jat­kos­ta on teh­ty lyhyek­si ajak­si ker­ral­laan, sil­lä sel­vi­tys­työ kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan jär­jes­tä­mi­seen liit­tyen Yli­kii­min­gis­sä on vie­lä kes­ken. Sel­vi­täm­me siis jär­jes­tä­mis­ta­paa par­hail­laan ja pyrim­me mah­dol­li­sim­man pian teke­mään rat­kai­sut tilan­tee­seen, Läh­de lupaa. 

Kun­tout­ta­vas­sa työ­toi­min­nas­sa tär­kein­tä on se, että sii­nä muka­na ole­vat ihmi­set saa­vat arkeen­sa mie­le­käs­tä teke­mis­tä ja syyn läh­teä liik­keel­le kotoa mui­den pariin. Yli­kii­min­gin työ­toi­min­nas­sa muun muas­sa enti­söi­dään huo­ne­ka­lu­ja, huol­le­taan pol­ku­pyö­riä sekä pien­ko­nei­ta ja teh­dään piha­hom­mia. Lisäk­si on hoi­det­tu muun muas­sa yli­kii­min­ki­läis­ten ikäih­mis­ten kaup­pa-asioi­ta ja pie­niä sii­vouk­sia. Työ­toi­min­ta­lai­set ovat teh­neet myös yhteis­työ­tä kalas­tus­kun­nan, koti­seu­tu­yh­dis­tyk­sen ja asu­kas­tu­van kanssa. 

– Asiak­kaat teke­vät tääl­lä noin 4–6 tun­nin päi­viä ja 2–4 päi­vää vii­kos­sa. Yleen­sä hei­dän sopi­muk­sen­sa ovat ker­ral­laan muu­ta­man kuu­kau­den mit­tai­sia. Ihan­ne oli­si, että he tämän jäl­keen löy­täi­si­vät opis­ke­lu- tai työ­pai­kan, Heik­ki­nen kertoo.

Sekä Mäen että Heik­ki­län mukaan asiak­kai­den kan­nal­ta oli­si toi­vot­ta­vaa, että tie­to toi­min­nan jat­ku­mi­ses­ta oli­si selkeä. 

– Jo tuo alku­vuo­den tau­ko toi­min­nas­sa oli monel­le han­ka­la. Kaik­ki van­hat asiak­kaat oli­vat tauon jäl­keen haluk­kai­ta jat­ka­maan ja uusia on tulos­sa. Yli­kii­min­gis­tä on han­ka­la kul­kea esi­mer­kik­si mil­le­kään muul­le työ­pa­jal­le, kun ne ovat kau­ka­na Oulus­sa, Heik­ki­lä sanoo. 

Ohjaa­jien mukaan kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan jat­kon epä­sel­vyys on aiheut­ta­nut myös sen, että ylei­ses­ti luul­laan, että toi­min­taa ei enää Yli­kii­min­gis­sä ole. Tämä on omi­aan han­ka­loit­ta­maan toi­min­taa ja vähen­tä­mään kiin­nos­tus­ta sitä kohtaan.