Jyrki A. Mäki on kulkenut kynä taskussa pikkupojasta lähtien.
– Kirjoittamista ja sarjakuvien tekemistä en lopeta varmasti koskaan, ne pysyvät mukana kaikissa elämänvaiheissa jatkossakin. Sarjakuvan tekeminen merkitsee minulle keskustelua maailman ja itseni kanssa, kuvailee Mäki.
Vuoropuheluna tämä “kulttuurin sekatyöläinen”, kuten hän itse itseään kutsuu, on tehnyt taidetta laajalla rintamalla, ja matka jatkuu.
Sarjakuvien piirtämisen Mäki aloitti jo alle kouluikäisenä. Hän piirteli kaupan käärepapereihin niin ahkerasti, että äidin piti pyytää kauppiaalta extrakääreitä. Myöhemmin tulivat sinikantiset ruutuvihkot, joita on vieläkin jemmassa kenkälaatikoissa.
Tallessa on myös hänen 6‑vuotiaana piirtämä sarjakuvahahmo Zorro Jyrki. Ensimmäisen pitkän tarinan, 40- sivuisen ruutuvihkollisen, hän piirsi 8‑vuotiaana. Sarjakuvan päähenkilönä oli etsivä Topi kaverinaan papukaija Jiri.
– Televisiosarjat kuten Pyhimys ja Aku Ankka ‑lehti tekivät minuun lapsena suuren vaikutuksen, ja tein niistä omia versioitani, kuten Mikki Hiiri ja pankkirosvot ‑sarjakuvan. Lyijykynään oli aina helppo tarttua. Sitten tulivat puuvärit ja tussit, jotka toivat sarjakuviin myös värit, muistelee Mäki.
Ensimmäinen julkaistu sarjakuva oli kotkalaisessa Eteenpäin-lehdessä ilmestynyt strippi, jonka Mäki piirsi 9‑vuotiaana. Hän uskoo, että käänteentekevää oli nähdä omat sarjakuvansa julkaistuna, vaikka häntä harmittikin, kun äiti oli salaa lähettänyt hänen 9‑vuotiaana piirtämänsä pitkän sarjakuvatarinan Seura-viikkolehden lasten ja nuorten sivuille. Lastenpalstaa toimitti aikansa julkkis Arja-täti.
– Arja-täti lähetti minulle kannustavan kirjeen, vaikka tarinaa ei julkaistukaan, koska se oli lasten sivuille liian roisi ja väkivaltainen.
Myöhemmin Mäki itse lähetti kyseiselle palstalle pitkän sarjakuvatarinan, joka ilmestyi lehdessä usean kuukauden ajan jatkokertomuksena. Kevyemmän salapoliisitarinan päähenkilönä seikkaili apinahahmo Vikke. Myös sarjakuvalehti Non Stopin ”lukijan sarjakuva” ‑sivulla julkaistiin nuoren Mäen piirtämiä sarjakuvia.
Luntakin tupaan tuli aluksi, sillä jotkut koulukaverit ivailivat, että mitä satuja sinä oikein kirjoittelet, mutta myöhemmin ääni muuttui kellossa.
Julkitulo avasi monia uusia ovia ja merkitsi sarjakuvantekijälle askeleen ottamista kohti totisempaa tekemistä ja vuorovaikutusta lukijoiden kanssa.
– Yksin tekeminen ja vain itselleen on varsin orpoa puuhaa.
Aikana, jolloin nettiä ei ollut, kuuluminen sarjakuvaseuroihin avasi uusia ikkunoita niin erilaisiin sarjakuviin kuin tekijöihinkin. Tuli myös kunnianhimoa tehdä sarjakuvia hyvin.
Mäeltä on julkaistu neljä sarjakuvateosta.
– Se tunne, kun pääsee avaamaan kustantajalta tullutta painomusteentuoksuista pakettia, on aivan uskomaton ja aina yhtä jännittävä hetki.
Mäellä on jo pitempään ollut viides sarjakuvateos työn alla ja kuudenteen juonta pukkaa.
Työssään hän ei ole koskaan kokenut tyhjän paperin syndroomaa. Käsikirjoittaminen ja luonnostelu on se kiinnostavin vaihe – kuin matkantekoa. Puhtaaksipiirtäminen vaatii paljon kurinalaisuutta. Yksi sarjakuvaruutu voi itsessään olla taideteos, sen piirtäminen voi viedä pitkänkin ajan. Mäki myöntääkin joskus jumittavansa puhtaaksipiirtämisvaiheessa.
Pitemmissä tarinoissa hän haluaa miettiä tarkasti myös rytmitystä ja kuvaruutujen sijoittumista sivuille ja aukeamille niin, että tarina jatkuu lukijan kannalta koukuttavasti.
Jyrki Mäen matkanteko sarjakuvapiirtäjänä on edennyt etapeista ja tavoitteista toisiin. Matkanteko on punaisena lankana myös hänen sarjakuvaromaaneissaan Hermolomamatka, Kiskoja ja Musta lipas. Niissä “jokamiessankari” Valtte Railo joutuu reissuillaan mitä eriskummallisimpiin tilanteisiin.
Mäki teki nuorempana liftausmatkan Euroopan halki Pohjois-Afrikkaan hänen lähdettyä etsimään itseään ja ottamaan välimatkaa elämäntilanteeseensa. Oli myös suuri palo nähdä muuta maailmaa.
– Huomasin, ettei ihminen muuksi muutu, vaikka vaihtaa maisemaa. Minulta on myös kysytty monesti, onko tarinoissa omia kokemuksiani ja ovatko ne totta. Olen vastannut, että mielikuvituskin on sillä tavalla totta, että se on osa minua. Sekoitan faktaa ja fiktiota.
Seuraavaksi Mäki toivoi voivansa julkaista säännöllisesti sarjakuvia lehdissä ajankohtaisista aiheista, mikä vaatisi jatkuvaa aivoherneen käymistä ja olisi samalla haastavaa ja antoisaa.
Viime vuosikymmenellä Rantapohjassa julkaistiin Mäen piirtämää yhden ruudun sarjakuvaa Nurinkurin, jossa tarkasteltiin maailmaa ja varsinkin ihmisen toimintaa yllättävistä näkökulmista. Lisäksi alueen lehdissä julkaistiin 17 vuoden ajan Herra Kraak Oulusa ‑sarjakuvaa. Siinä varis tarkkaili oululaista elämänmenoa lintuperspektiivistä.
– Tiedä vaikka Hra Kraakin lento vielä jonain päivänä jossain jatkuisikin.
Kosmoskatti ihmettelee maailmanmenoa Rantapohjassa torstaisin
Seuraava unelma Mäellä oli saada julkaisuun säännöllisesti strippisarjakuva. Yhden ruudun Nurinkurin sai jäädä ja se vaihtui Rantapohjassa julkaistavaksi, useamman kuvan Kosmoskatti-sarjakuvatripiksi muuan vuosi sitten.
Mäki päätti ottaa uuteen sarjakuvaan arkisen näkökulman läheltä, sillä hänen kotonaan on useita persoonallisia kissoja. Sarjakuvan Kosmoskatti on toiselta planeetalta maapallolle tipahtanut kissa, joka tutkailee maailmanmenoa ja ihmisten käyttäytymistä kommentoiden niitä kissakavereilleen. Aiheet ovat ajankohtaisia, mutta puoluepolitiikkaa Mäki ei halua Kosmoskattiin kuten muihinkaan sarjakuviinsa sekoittaa.
– Sarjakuvassa niin kuva kuin tekstiheittokin ovat yhtä tärkeitä, mutta niin, että lukijalle jää tilaa omaan oivallukseen.
Jyrki Mäen taitoja tarvitaan monilla taiteenaloilla ja eri kulttuurihankkeissa. Musiikki on oma lukunsa. Hän on muun muassa vuonna 1986 perustetun Radiopuhelimet-yhtyeen solisti ja toinen sanoittaja. Yhtyeen 16. albumi ilmestyy syksyllä. Radiopuhelimet esiintyy Oulun Qstockissa heinäkuussa. Häneltä on julkaistu myös kaksi sooloalbumia.
Lähihoitajan ammatissa työskentelevä Mäki toimi viime syksynä erityisryhmille suunnatun Puhun sinulle ‑yhteisötaideprojektin sarjakuvataiteilija. Mukana oli kolme toimintakeskusta mukaanlukien Martinniemessä sijaitseva Tsemppi. Projektista syntyi ryhmätyönä sarjakuvajulkaisu “Ystävää etsimässä”.
Jyrki Anselmi Mäki
• s. 1962 Pyhännällä, asuu Martinniemessä.
• Sarjakuvantekijä, kuvataiteilija, sanoittaja, muusikko, lähihoitaja.
• Sarjakuvaromaanit: Hermolomamatka 2011, Kiskoja 2014, Musta lipas 2016, Nurinkurin sarjakuva-albumi 2020. Hermolomamatka oli Sarjakuva-Finlandia ehdokkaana 2012.
• Kosmoskatti-strippisarjakuvaa julkaistaan Rantapohjassa torstaisin, aiemmin yhden kuvan sarjakuva Nurinkurin.
• Monia sarjakuvia eri lehdessä, mm. Herra Kraak Oulusa ‑sarjakuva 2004 — 2021.
• Radiopuhelmet-rockyhtyeen laulaja ja toinen pääsanoittaja.
• Sooloalbumi Aavaa 2019, Syys 2022.
• Martinniemen Kurtinhaudan Pölökkypäitten polun luoja, Maakinen Martinniemi ‑promoottori, lukuisia yksityis- ja yhteistaidenäyttelyitä, sarjakuvia ja kuvituksia julkaisuissa, sävellyksiä ja sanoituksia.