Iin lukion rehtori Tuomas Kulha totesi lakkiaisjuhlan puheessaan menneen lukuvuoden olleen lukiossa monien tapahtumien ja muutostenkin vuosi.
- Koulussamme tapahtui poikkeuksellisen paljon, ja opettajakuntaankin kohdistui tavallista enemmän vaihdoksia. Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset toivat osaltaan vaihtelua staattiseen kouluelämään ja herättivät kokeneemmatkin työyhteisön jäsenet pohtimaan yhteisömme vahvuuksia ja kehittämiskohteita, rehtori summasi.
Hän myös muistutti, että Iissä lukio on ainoa toisen asteen oppilaitos, jonka kehittäminen on tärkeää jo paikkakunnan vetovoimankin kannalta, ja lukiossa pitää olla myös kilpailukykyinen kurssitarjonta.
– Maksuton toinen aste on avannut opintokenttää, ja kilpailu opiskelijoista kiihtyy, ja siinä ohessa on myös talous otettava huomioon. Tähän asti olemme onnistuneet kilpailemaan opiskelijoista onnistuneesti, vaikka tulevaan paljon erilaisia kysymyksiä liittyykin.
Lakkiaisjuhlaan osallistuneiden riemuylioppilaiden eli vuonna 1973 valkolakkinsa saaneiden puolesta juhlassa puhui Jouni Kaleva. Hän kertoili nuorille silloisesta ajasta, jolloin esimerkiksi puhelin oli lankaversio, ja sitä saattoi käyttää vain puhumiseen, eikä sitäkään kaikkien kodeissa vielä edes ollut.
– Nykyiseen verrattuna teknologia oli varsin kehittymätöntä. Sekä radiossa että televisiossa oli kummassakin kaksi kanavaa, ja TV:n kuva useimmilla vielä mustavalkoinen. Sitä oli ohjelmatarjontakin, valtiollista viralllista ohjelmaa joka kanavalla.
Tietoa silloiset opiskelijat saivat lähinnä vain kirjoista, jotka nekään eivät uudistuneet kovin tiuhaan.
– Yhteisiäkin asioita nykyaikaan verrattaessa löytyy, sillä silloinkin käytiin sotia eri puolilla maailmaa ja oltiin huolissaan happosateista sekä luonnonvarojen riittävyydestä, aivan kuten nyt ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta.
Uusia ylioppilaita Kaleva hoksautti suuntaamaan voimansa itseoppimiseen, koska itse hankittu tieto motivoi eniten. Lisäksi hän muistutti perheiden ja läheisten suuresta merkityksestä sekä kehotti vaalimaan opiskelun aikana kertyneitä ystävyyssuhteita.
Uusien ylioppilaiden puolesta puhui Helmi Hanhisalo, joka palasi muistoissaan siihen päivään jolloin lukion aloitti. Hän oli tallentanut tunnelmiaan päiväkirjaan.
– Olimme sitä joukkoa, joka aloitti lukion elokuussa 2020 koronarajoitusten saattelemana. Onneksemme siltä osin hankalin vuosi oli ensimmäisemme lukiossa etäopetuksineen ja kiireineen. Toisena vuonna oli jo helpompaa, ja vanhojen tanssitkin saimme tanssia elävän yleisön edessä, vaikkakaan ei ihan normaaliin aikaan. Harjoittelullemme tanssien siirtyminen oli kyllä vain hyväksi.
Kolmannen vuoden Hanhisalo mielsi omalta osaltaan lukioajan parhaaksi ja eniten opiskelijoiden yhteishenkeä kohottaneeksi sekä runsaasti normaalista koulunkäynnistä poikkeavia hetkiä tarjonneeksi. Niistä hän jakoikin kiitosta opettajille.
– Kauan odotettu päivä on nyt mahdottomalta tuntuneen matkan jälkeen vihdoin saavutettu, ja tunnelmamme ovat sekä huojentuneet että haikeat, hän tiivisti.