Sii­mat kireik­si ja Kii­min­ki­jo­ki tutuksi

Hau­ki­pu­taan Ase­man kou­lun vii­des­luok­ka­lai­sil­la oli lois­ta­va kesäi­nen ja aurin­koi­nen kou­lu­päi­vä kau­niin koti-Kii­min­ki­joen var­rel­la vii­me kes­ki­viik­ko­na. Päi­vää Ase­ma­ky­läs­sä Sämp­pi­kos­kel­la Myl­ly­saa­ren laa­vun mai­se­mis­sa vie­tet­tiin val­ta­kun­nal­li­sen kalas­tus­päi­vän mer­keis­sä, joka oli kou­lun ohjel­mas­sa nyt tois­ta kertaa.

Päi­vän aika­na yli 30 vii­des­luok­ka­lais­ta oppi­las­ta pää­si kalas­ta­maan vir­ve­lil­lä ja tutus­tu­maan kalas­tusai­hei­siin ras­tei­hin. Muka­na päi­vän toteu­tuk­ses­sa oli ProAgria Oulu, Hau­ki­pu­taan Jako­kun­ta, Hau­ki­pu­taan Joki­ka­las­tus­seu­ra ja Kii­min­ki­jo­ki ja ‑suis­to kun­toon ry.

Vie­nan ja Nel­lin mie­les­tä paras­ta oli pääs­tä kalas­ta­maan vir­ve­lil­lä. He ker­toi­vat kalas­ta­van­sa jos­kus muu­ten­kin, joko ongel­la tai vir­ve­lil­lä. Kalas­tus on hei­dän mie­les­tä muka­vaa puu­haa. Saa­liik­si he ovat yleen­sä saa­neet lähin­nä pik­ku sär­kiä. Tytöt tyk­kää­vät syö­dä kala­ruo­kia, paras­ta hei­dän mie­les­tään on lohi.

– Saa­lis­ta ei nyt tul­lut ja muu­ta­mia uis­ti­mia ongit­tiin pois puis­ta, mut­ta nyt ollaan monia koke­muk­sia rik­kaam­pia, myhäi­li yhte­nä opas­ta­ja­na ollut Esa Meri­läi­nen Hau­ki­pu­taan Jokikalastusseurasta.

Matiak­sen ja Saka­rin mie­les­tä koko kalas­tus­päi­vä oli tosi kiva. Hie­noa oli tie­ten­kin pääs­tä vir­ve­löi­mään. Kalas­tus on heil­le tut­tua puu­haa, he ker­toi­vat kalas­ta­van­sa mie­lui­ten avo­ke­lal­la. Säh­kö­ka­las­tus­näy­tös oli pojis­ta jän­nit­tä­vä, sil­lä he eivät olleet ennen näh­neet moista.

ProAgrian Jar­mo Tuuk­ka­nen ja Heik­ki Tah­ko­la näyt­ti­vät kalas­tus­päi­vän ras­til­la kuin­ka säh­kö­ka­las­te­taan. Mene­tel­mää käy­te­tään, kun halu­taan tie­tää mitä kaik­kia kala­la­je­ja vedes­sä esiin­tyy. Yleen­sä isom­mat kalat kaik­koa­vat, kun astu­taan veteen, mut­ta pik­ku­ka­lois­ta saa­daan arvo­kas­ta tietoa.

Tuuk­ka­nen ja Tah­ko­la pai­not­ti­vat, että vaik­ka mene­te­le­mäs­sä kalat tain­nu­te­taan säh­köl­lä, ne eivät vahin­goi­tu, vaan kalat pää­se­vät jat­ka­maan elä­mään­sä vesis­tös­sä. Kun tain­nu­te­tut kalat on kerät­ty haa­vil­la saa­viin, ne vie­lä nuku­te­taan, las­ke­taan lajit, pun­ni­taan ja mitataan.

– Säh­kö­ka­las­tus­ta käy­te­tään, kun halu­taan sel­vit­tää kala­kan­taa esi­mer­kik­si ennen ja jäl­keen vesis­tö­jen ennal­lis­ta­mis­ta, ker­toi Tah­ko­la. Tulok­sia voi­daan hyö­dyn­tää jat­kos­sa myös muis­sa koh­teis­sa, kun suun­ni­tel­laan kun­nos­ta­mis­ta tai sel­vi­te­tään kala­nis­tu­tus­ten onnistumista.

Aiem­min on tut­kit­tu säh­kö­ka­las­tuk­sel­la kala­kan­taa Tolp­pa­tör­män ja Ala­kos­ken välis­sä ole­val­la jokio­suu­del­la, mis­sä teh­tiin kun­nos­tus­toi­mia raken­ta­mal­la kivik­ko­ja ja soraik­ko­ja kalo­jen kutu­pai­koik­si pari vuot­ta sit­ten. Tulok­set oli­vat roh­kai­se­via meri­tai­me­nen­poi­kais­ten osalta.

Hau­ki­pu­taan Joki­ka­las­ta­jien puheen­joh­ta­ja Pek­ka Paa­vo­la vah­vis­ti myös, että meri­tai­men­ta on saa­tu Kii­min­ki­joen ylä­juok­sul­ta parem­min vii­me aikoina.

Hau­ki­pu­taan jako­kun­nan puheen­joh­ta­ja Kari Kale­va sanoi, että tulos kan­nus­taa jat­ko­toi­miin. Suun­ni­tel­mis­sa onkin jat­kaa kun­nos­tus­toi­mia mah­dol­li­ses­ti jo tule­va­na syk­sy­nä ylem­pä­nä Myl­ly­saa­ren ja Sämp­pi­kos­ken korkeudella.

Lapin ELY:ltä on saa­tu aivan äsket­täin myn­tei­nen rahoi­tus­pää­tös hankkeelle.

Kalas­tus­päi­vän yhdel­lä ras­til­la esi­tel­tiin kala­ja­los­tei­ta. ProAgrian Maa­rit Sato­maa oli teh­nyt ruis­nap­pei­hin levi­tet­tä savusär­ki­tah­nas­ta. Sär­keä on vie­lä vähem­min hyö­dyn­net­ty, mut­ta sär­keä on jalos­tet­tu aina­kin Kuusa­mos­sa ja Kai­nuus­sa, ja säi­lyk­kei­tä saa jo monis­ta kaupoista.

Sato­maan val­mis­ta­ma mau­kas levi­te syn­tyi, kun hän oli lait­ta­nut sii­hen säi­ly­ke­ka­lan jouk­koon tuo­re­juus­toa ja ranskanakermaa.

– Säi­ly­ket­tä voi käyt­tää moneen, vaik­ka pizzaan koti­mai­se­na vas­ti­nee­na ton­ni­ka­lal­le, opas­ti Satomaa.

Kalas­tus­päi­vän ötök­kä­ras­til­la saa­tiin tie­toa sii­tä, mitä kalat syö­vät. Kalas­tus­päi­vään kuu­lui myös mak­ka­ran­pais­toa Myl­ly­saa­ren laa­vul­la, joka on mitä hie­noin ylei­nen virkistyspaikka.

Päi­vän kruu­na­si Jus­si Rii­hi­sen saa­pu­mi­nen kanoo­til­la nuo­tio­pai­kan ran­taan. 76-vuo­tias Rii­hi­nen ker­toi aloit­ta­neen­sa melon­nan 12-vuo­ti­aa­na jär­vi­ka­ja­kil­la ja suo­sit­te­li läm­pi­mäs­ti ret­ki­me­lon­taa har­ras­tuk­se­na. Yli 170 kilo­met­riä pit­kä Kii­min­ki­jo­ki on erin­omai­nen melon­ta­jo­ki, mut­ta joes­sa on haas­ta­via­kin kos­ki­paik­ko­ja kivik­koi­neen, mikä pitää huomioida.

– Kyl­lä täs­sä pysyy hyväs­sä kun­nos­sa kun meloo lähes päi­vit­täin ja melon­ta­ret­kil­lä vii­kon put­keen 5–10 tun­tia päi­väs­sä, ker­toi monil­la vesil­lä melo­va Riihinen.

Hän on Kii­min­ki­jo­ki­me­lon­nan perus­ta­ja. Hän toi­mii melon­nan kou­lut­ta­ja­na sekä vuo­kraa ja myy kajak­ke­ja ja kanoot­te­ja Poh­jo­lan Kanoot­ti ‑yri­tyk­ses­sään.

Ase­man kou­lun opet­ta­ja Jou­ni Kuk­ko­nen oli tyy­ty­väi­nen kalas­tus­päi­vän antiin.

– Ope­tuk­ses­sa käsit­te­lem­me kalas­tuk­seen ja kaloi­hin liit­ty­vää aihe­pii­riä. Aiom­me jat­kos­sa­kin hyö­dyn­tää yhtä enem­män Kii­min­ki­jo­kea ja luon­non­tun­te­mus­ta eri oppiai­neis­sa. Aihee­seen voi­daan yhdis­tää käsi­töi­tä­kin esi­mer­kik­si vieheidenteolla.

Kuk­ko­ses­ta on hie­noa, että kou­lul­la on pai­kal­li­sia yhteis­työ­kump­pa­nei­ta, joi­den kans­sa voi­daan toi­mia yhteis­työs­sä var­mas­ti jatkossakin.

Kalas­tus­päi­vä pää­tet­tiin iloi­sin mielin.

– Kai­kil­le hyvää kesää, kesä­lo­maa ja kirei­tä sii­mo­ja, toi­vot­ti Kari Kale­va kaik­kien päi­vän jär­jes­tä­jien puolesta.