Sil­loin, kun mie­het oli­vat rau­taa – Kun­nia­no­soi­tus Iijoen lauttaajille

Yli-Iin Maa­lis­maal­la raken­ne­taan toi­se­na kevää­nä peräk­käin tal­koil­la mas­sii­vis­ta tuk­ki­laut­taa, jol­la las­ke­taan 11 mie­hen voi­min jokea alas 17 kilo­met­rin mat­kan tou­ko­kuun 21. päi­vä­nä. Raken­net­ta­va tuk­ki­laut­ta koos­tuu noin 70 suu­res­ta tukis­ta ja lau­tan koko­nais­pai­no on noin 30 ton­nia. Suu­res­ta koos­taan huo­li­mat­ta laut­ta on pal­jon pie­nem­pi kuin ne, joil­la aika­naan 1700- ja 1800-luvuil­la las­ket­tiin Iijo­kea alas jopa Puo­lan­gal­ta saak­ka. Lisäk­si val­mis­tus­me­ne­tel­mät oli­vat sil­loin mel­koi­sen eri­lai­set, kone­voi­maa ei ollut apuna.

– Se oli sil­loin, kun mie­het oli­vat rau­taa ja lai­vat puu­ta. Tukit kaa­det­tiin käsi­pe­lil­lä ja haa­lat­tiin mies- ja hevos­voi­min ran­noil­le, ja lau­tat raken­net­tiin vedes­sä. Me kaa­doim­me ja kul­je­tim­me tukit konei­den voi­min ja raken­nam­me lau­tan maal­la ja siir­räm­me sen veteen edel­leen konei­den avul­la, ker­too Iijoen tuk­ki­laut­ta­pe­rin­teen his­to­ri­aa tut­ki­nut Jar­mo Ala­siu­rua.

Laut­taus iski häneen kun­nol­la, kun hän näki kai­ta­fil­min vuo­del­ta 1962, jos­sa tuk­ki­lau­tal­la las­ket­tiin Paja­rin­su­van­nol­ta Haminaan.

– Tut­kin fil­miä ja sain kas­vot ja osin nimet­kin laut­ta­mie­hil­le. Kun­nioi­tus men­nei­tä suku­pol­via koh­taan kas­voi, kun näin, kuu­lin ja luin miten he aika­naan roh­ke­ni­vat las­kea alas voi­mak­kai­ta kos­kia alajuoksulla.

Laut­taa­mal­la on aluk­si kul­je­tet­tu ter­vaa, mut­ta pää­asias­sa niil­lä on vuo­si­sa­to­jen aika­na kul­je­tet­tu tuk­ke­ja ran­ni­kon sahoil­le ja maa­il­mal­le. Tuk­kien irto­uit­to ei ole Iijoel­le saa­nut pysy­vää lupaa vas­ta kun 1900-luvun alku­puo­lel­la, ja tämän vuok­si tukit ja joki­var­ren saho­jen tuot­teet on kul­je­tet­tu Iihin laut­toi­na. Vii­mei­set lau­tat on koti­tar­ve­mie­les­sä las­ket­tu Iijo­kea pit­kin sotien jäl­keen 1940-luvul­la. Vii­meis­tään Pah­ka­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen val­mis­tu­mi­nen vuon­na 1961 lopet­ti lauttaamisen.

– 1800-luvun kevät­se­son­git ovat olleet tiuk­kaa aikaa. Tuol­loin tul­va-aika­na jokea pit­kin las­ki usei­ta jopa sato­ja laut­to­ja päi­väs­sä, Ala­siu­rua kertoo.

Seson­gil­la on mer­kit­tä­vä työl­lis­tä­vä vai­ku­tus joki­var­ren ihmi­sil­le. Isän­nät laut­ta­si­vat, emän­nät muo­nit­ti­vat ja ennen kuin saha­ta­va­rat lai­vat­tiin Röy­täs­tä maa­il­mal­le, iiläi­set nai­set pesi­vät lan­kut ja laut­toi­na tuo­dut lan­kut ja par­rut var­pu­luu­dil­la puh­taak­si mat­kal­la ker­ty­nees­tä liasta.

Pit­käs­ti yli 80-vuo­tias Paka­sen Mart­ti ker­toi vas­ti­kään Riku Paka­sel­le jut­tua sii­tä, miten Rikun isoi­sä ja hänen kak­si vel­je­ään oli­vat olleet Livo­joel­la 1910-luvul­la tuk­ki­lau­tan teossa.

– Kes­kim­mäi­nen veli Mat­ti, noin kol­me­kymp­pi­nen mies, kuo­li siel­lä johon­kin sai­rau­teen, suo­len­mut­kan tuk­keu­mak­si sitä oli sanot­tu. Ne toi­vat mie­hen lau­ta-arkus­sa alas jokea sil­lä samal­la lau­tal­la, jota hän oli ollut raken­ta­mas­sa, Riku Paka­nen kertoo.

Joki­var­ren suvuis­sa oli­si var­mas­ti tuhan­sia tari­noi­ta ker­rot­ta­vak­si laut­taa­mi­ses­ta. Yli-Iis­sä, nyt jo pure­tus­sa Kais­ton talos­sa muun muas­sa toi­mi kie­va­ri, jos­sa laut­taa­jat pysäh­tyi­vät levähtämään.

Tou­ko­kuun 21. päi­vä on mah­dol­li­suus saa­da pie­ni mais­tiai­nen näis­tä tun­nel­mis­ta osak­seen. Kel­lo 11 tuk­ki­lau­tan mat­ka alkaa Kais­to­su­van­nol­ta. Maa­lis­maan kos­kien koh­dal­la ole­val­le ylei­sö­pai­kal­le laut­ta saa­puu noin kel­lo 11.45. Laut­ta pysäh­tyy Jakun kou­lul­le noin klo 13. Siel­lä lau­tal­le raken­ne­taan nuo­tio­paik­ka ja sen mat­ka jat­kuu mak­ka­roi­ta pais­tel­len ja kah­vit kei­tel­len Iitä koh­ti. Laut­ta­mat­ka päät­tyy Lai­ne­pu­taal­le lähel­le Mario­nin kau­haa. Myö­hem­min laut­ta pure­taan ja Jun­nik­ka­lan saha sahaa lau­tan tukit saha­ta­va­rak­si. Laut­ta­ta­pah­tu­man pää­tu­ki­ja­na toi­mii PVO-Vesi­voi­ma Oy.

Lisää tuk­ki­lais­pe­rin­net­tä Iijoel­la pää­see ihas­te­le­maan 1.7., kun Raa­sak­ka­kos­kel­la jär­jes­te­tään jo 20. ker­taa perin­tei­set Kunin­gas­jät­kä-kisat. Uute­na haa­vee­na on, että vie­lä jos­kus saa­tai­siin Jakun suvan­toon, riip­pusil­lan kupee­seen, jär­jes­tet­tyä tuk­ki­lais­ma­ra­ton, joka on eri tuk­ki­lais­la­jeis­ta koos­tu­va kilpailu.