Jokai­sel­la on vas­tuu kerä­tä roskia

Hyvä luki­ja! Olet luul­ta­vas­ti tänään­kin näh­nyt ros­kan loju­mas­sa tur­han­päi­ten maas­sa kadun var­rel­la tai met­säs­sä. Olet­ko miet­ti­nyt iki­nä, mik­si se on jou­tu­nut sin­ne? Olet ehkä aja­tel­lut: “Eikö se ros­ka ollut sen ros­kaa­jan vas­tuul­la?”, ja jät­tä­nyt ros­kan koskematta.

Jokai­sel­la oli­si mie­les­tä­ni vas­tuu kerä­tä ros­ka tai pari päi­väs­sä. Myös kaik­ki luok­ka­ka­ve­ri­ni ovat sitä miel­tä. Jos jokai­nen suo­ma­lai­nen keräi­si pari ros­kaa vaik­ka lähei­seen ros­ka­laa­tik­koon joka päi­vä, kuvit­te­le, kuin­ka siis­tiä olisi.

Ros­kaa­mi­sen vai­ku­tuk­sis­ta ker­to­van kuvan on teh­nyt Hil­ja Jun­tu­nen Kui­va­nie­men koululta.

Ros­kaa­mi­ses­ta on monen­lais­ta hait­taa. Maas­toon jäte­tyt ros­kat voi­vat vahin­goit­taa vaka­vas­ti luon­non eläi­miä ja ulko­na liik­ku­via lem­mik­ke­jä kuten kis­so­ja ja koi­ria. Monet eväät on kää­rit­ty muo­viin tai ne sisäl­tä­vät muo­vio­sia, joi­hin ute­lias eläin voi sot­keu­tua. Eläin voi myös niel­lä nii­tä, mikä aiheut­taa tukeh­tu­mis- ja suo­li­tu­kos­vaa­ran, kuten Hel­sin­gin eläin­suo­je­lu­yh­dis­tys kertoo.

Jos sinul­la tulee mie­leen esi­mer­kik­si ret­kel­lä “Min­ne minä lai­tan nämä eväs­ros­kat?”, niin kan­nat­taa ottaa jär­ki käteen ja ottaa ros­kat mukaan vaik­ka rep­puun johon­kin muo­vi­pus­siin. Jak­sat var­mas­ti vie­dä tyh­jän mak­ka­ra­pa­ke­tin ja van­hen­tu­neen ket­su­pin muka­na­si repus­sa roskiin.

Ehdo­tan nyt siis, että jokai­nen ihmi­nen rupe­aa pie­niin ympä­ris­tö­te­koi­hin. Kerää ros­ka, kun sel­lai­nen tulee vas­taan, ja vie omat ros­kat sin­ne, min­ne ne kuu­lu­vat. Jokai­nen voi teh­dä jotain ympä­ris­tön hyväksi.

Hil­ja Jun­tu­nen, Kuivaniemi

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.