Osallistuin maaliskuussa 2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämään seminaariin, jossa luotiin tilannekuvaa Suomen väestökehityksen vaikutuksista varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ja saavutettavuuteen. Tällä vuosikymmenellä tulemme näkemään varsinaisen väestötsunamin, joka menee läpi Suomen kaikkien kuntien palvelurakenteiden ja koulutusasteiden. Ikäluokat ovat pienentyneet ja pienentyvät edelleen 15 % vuosivauhtia.
Suomessa on tällä hetkellä 70 kuntaa, jossa on vain yksi peruskoulu ja 93 alle 100 opiskelijan lukiota. Tilastokeskuksen tutkija korosti puheenvuorossaan, että tämän vuosikymmenen aikana peruskouluun tulevat lapset ovat jo syntyneet, tältä osin tilanne on peruuttamaton. Vuosikymmenen loppuun mennessä yksittäisen kunnan perusopetuksen oppilasmäärää voi lisätä ainoastaan kuntien välinen muuttoliike tai maahanmuutto.
Avainkysymys on, miten muuttuvassa toimintaympäristössä turvataan lasten ja nuorten sivistykselliset oikeudet, yhdenvertainen koulutuksen toteutuminen ja laadullisen oppimisen mahdollisuudet. Väestörakenne, pienenevät ikäluokat, taloudellisten edellytysten niukkeneminen, opetushenkilöstön ja tukipalvelujen saatavuus vaikuttavat kaikki koulutusjärjestelmän toimivuuteen.
Seminaarissa esitettiin paljon kysymyksiä herättäviä puheenvuoroja. Pohdittiin pitäisikö yhdenvertaisen sivistyksen turvaamiseksi tiukentaa valtakunnallista säätelyä ja muuttaa lainsäädäntöä. Tulisiko kuntien yhdessä suunnitella perusopetuksen järjestämistä alueella ja näin turvata haja-asutusalueiden yhdenvertainen perusopetus? Onko enää mahdollista toteuttaa yhtenäiskuntamallia, vai pitäisikö säätää kunnille erilaisia velvoitteita tai kokeilla vastuukuntamallia? Tarvitaanko koko koulutusjärjestelmää koskevia muutoksia? Miten toteutetaan koulutustason ja osaamistason nosto sekä jatkuvaan oppimiseen liittyvät vaatimukset? Miten turvataan opetushenkilöstön saatavuus?
Vastauksia tähän dramaattiseen tilanteeseen etsitään mm. Kuntaliiton verkostoperuskouluhankkeessa. Koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi selvitetään ja kehitetään perusopetuksen uudenlaisia ratkaisuja, yhteistyövaihtoehtoja ja verkostoyhteistyötä. Pilotointialueilla on mahdollista kytkeä perusopetuksen kehittämistyö varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja toisen asteen koulutukseen. Pilottiin osallistuu 10 pilottialuetta ja 39 kuntaa. Oulun seudun kunnat eivät ole mukana tässä Kuntaliiton pilotissa.
Väestökehityksen murros on valitettavasti jo toteutunut vuosien 2010–2021 aikana Iin kunnan pohjoisosassa, Olhavassa ja Kuivaniemessä. Tilastokeskuksen Paavo-postinumeroalueiden tilaston mukaan väestökato on ollut 497 asukasta, joka peruspalvelujen laskennallisilla valtionosuuksilla (32,14%, 5615 €/asukas) tarkoittaa noin 900,000 €, lisäksi kunnan omarahoitusosuus 1,89 milj.€, yhteensä noin 2,79 milj €. Lapsimäärä on vähentynyt 202 lapsella, joka tarkoittaa pelkästään perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosalla (7 452 €) laskettuna noin 1,5 miljoonaa euroa. Väestörakenteen muutos, lapsikato ja näistä johtuva taloudellisten edellytysten niukkeneminen vaikuttaa väistämättä palvelujen järjestämiseen.
Iissä emme ole halunneet keskittää kaikkia oppilaita suureen yhtenäiskouluun, vaan alakoulut toimivat kyläkoulumallilla palvelutarpeen mukaisesti. Pohjoisella alueella, lapsimäärän ollessa vähäinen ja edelleen vähenevä, halutaan turvata yhden kyläkoulun toiminta Kuivaniemessä. Kuivaniemen yhtenäiskoulussa (yläkoulu, Kuivaniemen ja Olhavan alakoulujen oppilaat) opiskelee tänä lukuvuonna yhteensä 135 oppilasta, ensi lukuvuonna 116 oppilasta ja seuraavana 115 oppilasta.
Ennuste vuosikymmenen loppuun mennessä on 102 oppilasta. Näistä oppilaista alakoulun 1–6 luokissa oppilasmäärä vaihtelee vuosittain 77 — 69 oppilaan välillä. Tässä oppilasmäärässä ovat jo mukana Olhavan koulun lakkautusprosessin alla olevan perusopetuksen oppilaat. Olhavan koulun lakkauttamisprosessi ja kuulemisprosessi etenee suunnitellusti ja valtuusto tekee päätöksen kevään aikana.
Meidän kuntapäättäjien tulee kantaa vastuuta koko kunnan perusopetuksen järjestämisestä ja kaikista Iin peruskouluissa opiskelevista 1 474 oppilaasta, heidän oppimisestaan ja tarvitsemastaan tuesta. Eteläisessä Iissä väestökehitys on ollut kasvava ja asukasmäärä on vuosina 2010 –2021 lisääntynyt 1 075 asukkaalla (mukana Jakku 448) ja lapsimäärä 274 lapsella. Valtarin yläkoulun ja Haminan alakoulun lisäksi noin 100 oppilaan alakoulut (Ojakylä, Alaranta, Pohjois-Ii, Asema ja Jakku) ovat toiminnassa.
Haluamme uskoa, että kunnan väkiluku kasvaa edelleen kaupungista maalle suuntautuvan muuttoliikkeen vuoksi. Rakennamme yhdessä strategialinjausten pohjalta kasvun portaita ja etsimme konkreettisia, toteutuskelpoisia toimenpiteitä kestävän, vahvan kasvun aikaansaamiseksi. Nähtäväksi jää miltä osin tulevaisuuden tutkimuksissa todetut nuorten aikuisten unelmat käyvät toteen. Toivottavasti mahdollisimman moni haluaa muuttaa asumaan lähelle kaupunkia maaseutumaiseen ympäristöön, luonnonläheiseen Iihin. Strategiaamme lainaten: ”Iiläiset asuvat ja tekevät töitä siellä missä muut mökkeilevät”.
Aila Paaso, KT, kunnanvaltuutettu, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen, Vihreät,sit.