Jäälin joukkoliikenteen linjan 34 vuorovälin kaventaminen tunnista puoleen tuntiin on ainoa todennäköinen askel kohti parempaa, jonka joukkoliikenne on tällä haavaa ottamassa lähiaikoina Oulussa Rantapohjan alueella. Näin käy, mikäli kaupunginhallitus hyväksyy 8.5. kokouksessaan joukkoliikenteen palvelutasopäätöksen vuosille 2024–2028 yhdyskuntalautakunnan esityksen mukaan.
Yhdyskuntalautakunnan valitsema vaihtoehto 2 painottaa Oulun keskustan runkolinjojen palvelutason parantamista sekä muun muassa Ruskon turvakampuksen, Linnanmaan ja asuntomessualueen palvelutason parantamista.
Oulun joukkoliikennejaoston puheenjohtaja sekä yhdyskuntalautakunnan jäsen Joni Meriläinen (sdp.) olisi toivonut, että valituksi oli lautakunnassa tullut vaihtoehto 1, jolloin joukkoliikennettä olisi oikeasti voitu kehittää. Hänen näkemyksenä mukaan joukkoliikenne ei Oulussa ole lähelläkään sitä tasoa, jolla se pitäisi Oulun kokoisessa kaupungissa olla.
– Itseäni ihmetyttää tässä päätöksessä se, että Oulussa nostetaan yli puoluerajojen esille kunta- ja kyläkeskuksia ja puhutaan minkälainen rikkaus on, kun on erilaisia alueita. Jos ne halutaan elävinä ja rikkaina pitää, niin kyllä niissä pitäisi olla paremmin toimiva joukkoliikenne. Kehitettävää on vielä paljon, Meriläinen sanoo.
Hän nostaa esimerkiksi Virpiniemen, jonka kehittämistä suunnitellaan, mutta jonka osalta joukkoliikennettä ei nyt lähdetäkään kehittämään.
– Pitäisi pystyä katsomaan pitkälle tulevaisuuteen, jos halutaan olla kilpailukykyinen kaupunki, Meriläinen sanoo.
Jäälin linjan vuorovälin lyhennyksellä on mahdollisesti positiivisia vaikutuksia myös Kiimingin yhteyksiin. Muuten niihin ei ole tulossa parannuksia.
Meriläisen mukaan Kiimingin, Kellon ja Haukiputaan osalle on haastavaa lisätä vuorotiheyttä niin, että siitä ei lisäkustannuksia tulisi. Martinniemen ja Asemakylän alueella voidaan mahdollisesti harkita Meriläisen mukaan joitain tasapainotusratkaisuja, joilla saadaan Asemakylän palvelua parannettua. Esimerkiksi linjalta 20 voitaisiin kenties siirtää resursseja linjoille 26 ja 22.
Yli-Iin joukkoliikenteen tarve on minimaalista, ja siellä ratkaisuja on etsitty muun muassa palveluliikenteen keinoin.
– Siellä voitaisiin myös miettiä jotain erilaista ratkaisua ostopalveluna, Meriläinen pohtii.
Ylikiimingin osaltakaan kehitystä ei ole luvassa, mutta harkinnassa on se, että Onni-palveluliikenteellä pääsisi Ylikiimingistä Kiiminkiin ja takaisin.
Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmasta äänestettiin yhdyskuntalautakunnan kokouksessa kahdesti. Tarjolla oli kolme eri vaihtoehtoa, joista pohjaesityksenä oli edullisin ja heikon VE3. Kokouksessa vihreiden edustajat Aino-Kaisa Manninen ja Esa Aalto esittivät, että valittaisiin VE1 eli parhaan ja kalleimman tason päätös. VE2:sta puolestaan esitti keskustan Eeva-Maria Parkkinen kokoomuksen Mikko Merihaaran kannattamana. Näistä pohjaesitystä vastaan äänestettiin Parkkisen esittämä VE2. Lopulta äänestettiin VE2:n ja VE3:n välillä. VE2 voitti selvästi. Vaihtoehtojen kustannusvaikutukset liikkuvat 2,6 miljoonasta noin 9 miljoonaan euroon.
Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 8.5. Tämän jälkeen käynnistetään liikennöitsijöiden kilpailutus.