Kiimkijoen valuma-alueella on 14–15 ennallistettavaa turvesuota, jotka ovat laajuudeltaan noin 3 000 hehtaaria. Turveyhtiöt eivät ota vastuuta alueiden ennallistamisesta, eikä soiden kunnostamiseen ole muutenkaan tunkua, vaikka niiden ennallistaminen toisi nopeitakin hiilinieluja ja veisi osaltaan Suomea kohti hiilineutraaliutta.
Kun turvetuotantoa vähennettiin erittäin nopeasti, jäi nostamatonta turvetta avatuille kentille. Tästä aiheutuu ilmasto- ja vesistöpäästöjä, koska turve hajoaa luontaisesti. Jos näitä soita ei ennallisteta päästöt pysyvät ennallaan.
Tuotannon loppuessa maanomistaja yleensä vaihtuu, eikä turvefirmoilla ole motivaatiota jatkaa maanomistajina jälkihoitovaiheen jälkeen, eivätkä velvoitteet vaadi ennallistamista ja eristysojien purkamista.
Hankalaan ympäristölliseen tilanteeseen näytti tulevan helpotusta, kun Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF ilmoitti tukevansa alueita, joille ilmastoneutraaliuuteen siirtyminen aiheuttaa vakavia taloudellisia ja sosiaalisia haasteita. Koko Pohjois-Pohjanmaan alueella tavoitteena on ennallistaa JTF-rahaston tuella noin 2 500 hehtaaria turvesuota.
– Hakijoiden löytyminen ja maanomistajien suhtautuminen on yksi asia, mikä voi hidastaa tavoitteen saavuttamista. Olemme käyneet vuoropuhelua Pohjois-Pohjanmaalla toimivien mahdollisten hakijatahojen kanssa viime vuoden lopulta lähtien ja kiinnostusta on ollut. Noin kymmenen yhteydenottoa on jo tullut erilaisiin hankeideoihin ja ‑aihioihin liittyen, kertoo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Yrjänä.
Kiinnostuksen lopullinen määrä selviää vasta, kun hakemukset otetaan käsittelyyn kesäkuun 8. päivänä.Päätösprosessi on monipolvinen ja päätöksiä saataneen ulos syksyllä. Pääosa rahasta pitää olla käytettynä vuoden 2026 loppuun mennessä.
JTF-rahoitus on kertaluontoinen rahoitusinstrumentti ja se jaetaan Euroopan aluekehitysrahaston kautta ja sen säännöillä.
– Sieltä tulevat sekä rahoitusprosentit, että se periaate, ettei talkootyö ole hyväksyttävää omarahoituksena. Rahoitusprosentti on minusta ihan hyvä verrattuna vaikkapa ELY-keskusten jakamiin kansallisiin vesienhoitoon ja vesistötöihin liittyviin avustuksiin, jossa se on lähtökohtaisesti 50 prosenttia, erityisin perustein 70 prosenttia, kertoo Timo Yrjänä.
ELYn rahoitusyksikön Verna Piirainen toteaa, että JTF-rahaston ennallistamiseen liittyvissä hankkeissa noudatetaan rahoituslakia ja ‑asetusta.
– Talkootyö oli käytössä muistaakseni vielä ohjelmakaudella 2007–2013, mutta ei enää sen jälkeen rakennerahastohankkeissa, Piirainen sanoo.
Kiiminkijoen kalatalousalueen puheenjohtaja Pentti Marttila-Tornion mukaan rahoitusta voisivat tämän hetken tiedon mukaan hakea muun muassa kalastuskunnat, metsästysseurat ja muut yhdistykset. Yksityinen maanomistaja ei voi saada JTF:n rahoitusta.
– Oulun kaupunki osallistuu vain sellaisten soiden ennallistamiseen, jotka sijaitsevat kokonaan kaupungin alueella. Lähikunnista rahoitukselle ei ole näytetty vihreätä valoa, koska on katsottu, että turvesoista on mennyt hyöty enimmäkseen Oulun suuntaan. Turveyhtiöt ovat pesseet kätensä ennallistamisesta.
Marttila-Tornin mukaan on käsittämätöntä, että turvetuottaja hyötyy alueesta, aiheuttaa vesistöjen pilaantumisen, mutta ei hoida alueen ennallistamista kunnolla.
– Kun turvetuotantoalueille aikanaan haettiin lupia, valitimme niistä vesiylioikeuteen, mutta sieltä tuli aina päätös, että turvesuot eivät vaikuta mitenkään alapuoliseen vesistöön. No nyt on nähty, mikä on todellisuus, mutta kukaan ei ota vastuuta.
JTF rahasto
• Suomessa JTF-rahastolla eli Oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla vastataan turvetuotannon vähentämisestä aiheutuviin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöllisiin haittavaikutuksiin.
• Suomen saama EU-rahoitus JTF-rahastosta on noin 466 miljoonaa euroa. Kansallinen julkinen rahoitus mukaan lukien hankkeisiin on käytettävissä noin 665 miljoonaa euroa ohjelmakaudella 2021–2027.
• Valtioneuvoston linjauksen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaalle kohdennetaan 119,4 miljoonaa euroa JTF-rahoitusta vuosille 2021–2027.
• Rahasto on 33,5 prosenttia maakunnan EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksesta. Rahoittajina toimivat Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.