Rantapohjan alueelta pyrki vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi yhdeksän ehdokasta viidestä eri puolueesta. Läpi pääsi toiselle kaudelle Kiimingin Pekka Aittakumpu muhkealla 7 238 äänen saaliilla. Hän taisteli tasapäisesti Tuomas Kettusen kanssa keskustan suurimmasta äänipotista jääden vain niukasti toiseksi.
Vuoden 2019 vaaleissa Aittakumpu sai 4 479 ääntä, joten vuodet kansanedustajana ovat poikineet paljon lisä-ääniä. Aittakummun äänistä noin 48 prosenttia on peräisin Oulun kaupungin alueelta. Rantapohjan alueelta Aittakumpu sai reilut 1 100 ääntä, joista Kiimingin äänestysalueilta noin 370 ääntä. Iistä hän sai lähes 300 ääntä.
Kiiminkiläinen toisen kauden kansanedustaja ajattelee, että henkilökohtainen vahva tulos antaa lujan selkänojan jatkaa työtä niiden perusarvojen ja perusasioiden eteen, joita hän on pitänyt esillä.
– Keskustalla on nyt puolueena ilman muuta itsetutkiskelun paikka. Vaalien tulos kertoo sen, että puolueen linjaa tulee selkeyttää ja viestiä kirkastaa. Pitää palata laajemmin perusasioihin ja perusarvoihin, Aittakumpu kommentoi.
Keskustalle haasteena on Aittakummun mukaan ollut myös se, että nykyisessä kärjistyneessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä ja erilaisten ääripäiden ajassa keskustan rakentavan isänmaallinen viesti ei ole tavoittanut ihmisiä. Hänen mukaansa on ristiriitaista, että samat tahot, jotka ovat moittineet neljän vuoden ajan keskustan hallituksessa oloa, vaativat nyt keskustaa hallitukseen, vaikka hallituspohjakaan ei ole vielä edes kunnolla selvillä.
– Kyllä kansa on näyttänyt keskustalle selkeästi suunnan oppositioon. Vaalien voittajien on aika lunastaa lupauksensa, joita ovat antaneet äänestäjille.
Seuraavilta neljältä vuodelta Aittakumpu toivoo vakaampia aikoja Suomen päätöksentekoon.
– Valtion talous on yksi keskeisistä teemoista. Tulevista vuosista ei tule päätöksenteossa helppoja, kun maamme taloutta tasapainotetaan koronan ja Ukrainan sodan aiheuttamien haasteiden jäljiltä. Se pitää tehdä kasvua ja yrittäjyyttä tukemalla sekä sosiaalisesti kestävästi niin, että kaikki suomalaiset pidetään mukana.
Pekka Aittakumpu uskoo, että paljon tulevat olemaan esillä myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon, mielenterveyteen, omavaraisuuteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat.
– Toivon, että nyt kiinnitetään laajasti huomiota myös maamme suurimpaan ongelmaan, alhaiseen syntyvyyteen, joka vaikeuttaa niin työvoiman saantia kuin eläkejärjestelmän rahoitusta. Tarvitsemme maahamme lisää lapsia ja perhemyönteistä politiikkaa.
Aittakumpu on ollut kuluneella kaudella jäsenenä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa.
– Minulle on erityisen tärkeää, että heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta ja että perhettä yhteiskunnan perusyksikkönä vahvistetaan. Liikenne – tietoverkot, maantiet, radat, satamat ja lentokentät – ovat alueellemme erittäin tärkeitä ja niitä pitää kehittää. Näiden syiden vuoksi voisin aivan hyvin jatkaa entisten valiokuntieni jäsenenä, mutta nyt pitää katsoa, mihin suuntaan asiat kääntyvät.
Keskustan toinen kiiminkiläisehdokas, Lauri Nikula jäi jo toisissa perättäisissä eduskuntavaaleissa varakansanedustajan paikalle, vaikka hänkin sai ääniä 4 760. Nikulan äänisaalis kasvoi vuoden 2019 vaaleista 530 äänellä. Oulun kaupungin alueelta hän sai tällä kertaa 2 931 ääntä eli yli 60 prosenttia äänistään.
Yli-Iissä Nikulaa äänesti 40 äänioikeutettua, Jäälissä 118, Kiimingissä 341, Haukiputaan alueella 184, Kellossa 120, Ylikiimingissä 136 ja Iissä 224. Yhteensä Nikula sai Rantapohjan alueelta 1 163 ääntä. Tällä kertaa Nikulan saama äänimäärä esimerkiksi Ylikiimingissä väheni selvästi, lieneekö syynä se, että keskustan läpi mennyt Olga Oinas-Panuma sai alueelta runsaasti ääniä.
Jäälistä eduskuntapaikkaa oli tavoittelemassa kaksi ehdokasta. Ensimmäistä kertaa ehdolle asettuivat Liike Nytin Jussi Arponen ja demareitten Joni Meriläinen.
Arponen keräsi 784 ääntä. Hän oli puolueensa eniten ääniä Oulun vaalipiirissä saanut ehdokas reilulla erolla seuraavaan. Jäälistä Arponen sai 133 ääntä ja Kiimingistä 132 ääntä. Muualta Rantapohjan alueelta hän sai yhteensä muutamia kymmeniä ääniä.
Meriläinen sai yhteensä 1 450 ääntä. Suurin osa (1 118) Meriläisen äänistä tuli Oulun kaupungin alueelta. Jäälissä häntä äänesti 107 äänioikeutettua. Haukiputaalta hän keräsi kaikkiaan 127 ääntä ja muualta Rantapohjan alueelta yhteensä reilut 150 ääntä.
Haukiputaan Eveliina Leskelä sai yhteensä 1 924 ääntä. Rantapohjan alueelta hänen äänipottiinsa tuli reilut 500 ääntä. Haukiputaan alueelta hän sai 248 ääntä ja Kellon alueelta 93 ääntä. Iistä ääniä tuli keskustan Leskelälle 63.
Haukiputaalainen vasemmiston ehdokas Suvi Röntynen keräsi 236 ääntä. Näistä Rantapohjan alueelta tuli vajaat sata, joista reilut puolet Haukiputaalta.
Kellolainen vihreiden Esa Aalto sai 377 ääntä. Rantapohjan alueelta hän sai reilut 60 ääntä, jotka koostuivat pääosin haukiputaalaisten ja kellolaisten äänistä.Eduskuntavaaleissa vuonna2019, Aalto sai jokusen äänen tämän vuotista enemmän.
Yli-Iistä ehdokkaana oli vastikään alueelle muuttanut Vapauden liiton Pentti Kupari. Hän keräsi yhteensä 225 ääntä. Yli-Iistä ääniä hänelle oli tullut 15, ja muualta Rantapohjan alueelta noin 30. Kiimingistä ehdolla oli Liike Nytin Henri Leinonen, joka jäi 38 ääneen.
Suosituin ehdokas kokonaisuudessaan Rantapohjan alueella oli Sebastian Tynkkynen, joka keräsi tasaisesti ääniä alueelta suureen pottiinsa.