Tuet vah­vis­ta­vat ruo­ka-tur­vaa ja kehit­tä­vät koti­mais­ta yrittäjyyttä

Tukien avulla voidaan ylläpitää huoltovarmuutta ja ruokaomavaraisuutta kriisitilanteissa ja kriiseihin varautuessa. Suomen pohjoisissa viljelyoloissa ja korkeilla tuotantokustannuksilla nykyisen laajuinen kotimainen ruoantuotanto ei olisi mahdollista ilman viljelijätukia edes normaaleissa markkinaoloissa. (Arkistokuva: Teea Tunturi)Tukien avulla voidaan ylläpitää huoltovarmuutta ja ruokaomavaraisuutta kriisitilanteissa ja kriiseihin varautuessa. Suomen pohjoisissa viljelyoloissa ja korkeilla tuotantokustannuksilla nykyisen laajuinen kotimainen ruoantuotanto ei olisi mahdollista ilman viljelijätukia edes normaaleissa markkinaoloissa. (Arkistokuva: Teea Tunturi)

04.04.2023 00:00

Ajankohtaista Ii Kiiminki Kuivaniemi Yli-Ii Ylikiiminki

Maa­ta­lous­tuo­tan­toa ja maa­seu­dun kehit­tä­mis­tä tuet­tiin vii­me vuon­na Suo­mes­sa 2,13 mil­jar­dil­la eurol­la. Rahoi­tus­ta sai­vat vii­me vuon­na muun muas­sa vil­je­li­jät, yhdis­tyk­set, yri­tyk­set, kun­nat, jär­jes­töt, kaup­pa ja teol­li­suus, neu­von­taor­ga­ni­saa­tiot sekä tut­ki­mus- ja kehittämisorganisaatiot.

Val­tao­sa vii­me vuon­na mak­se­tuis­ta tuis­ta, 1,9 mil­jar­dia euroa, on vil­je­li­jä­tu­kia. Tuen koko­nais­mää­rä on aiem­pia vuo­sia suu­rem­pi. Yli kol­man­nes vil­je­li­jä­tuis­ta mak­set­tiin Ete­lä- ja Poh­jois-Poh­jan­maan maa­kun­tiin sekä Var­si­nais-Suo­meen. Näis­sä maa­kun­nis­sa on myös suu­rin osa Suo­men maatiloista.

Vil­je­li­jöi­den lisäk­si tuet­tiin muun muas­sa maa­seu­dun yri­tys­ten ja yhtei­sö­jen inves­toin­te­ja, mak­set­tiin neu­von­ta­kor­vaus­ta ja tuot­ta­jaor­ga­ni­saa­tio­tu­kea, rahoi­tet­tiin koulutus‑, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­hank­kei­ta sekä tuet­tiin mai­don ja hedel­mien jake­lua kou­luis­sa ja päiväkodeissa.

Maa­ta­lou­teen ja maa­seu­dun kehit­tä­mi­seen suun­na­tun rei­lun kah­den mil­jar­din euron sum­mas­ta lähes puo­let on EU-rahoi­tus­ta. Toi­nen puo­li sum­mas­ta koos­tuu Suo­men kan­sal­li­ses­ti rahoit­ta­mas­ta osuu­des­ta. Kai­kes­ta Suo­men saa­mas­ta EU-rahoi­tuk­ses­ta yli puo­let suun­tau­tuu maa­ta­lou­den ja maa­seu­dun kehittämiseen.

Tuen­saa­jia vuon­na 2022 oli yhteen­sä 54 491, jois­ta noin 88 pro­sent­tia on maa­ti­lo­ja. Tukea saa­nei­den maa­ti­lo­jen mää­rä on vähen­ty­nyt lähes 4 pro­sent­tia vuo­des­ta 2021.

Ran­ta­poh­jan alu­eel­le tukea mak­set­tiin yhteen­sä kah­dek­sal­le tilal­le Iis­sä ja Kui­va­nie­mel­lä, yhdel­le tilal­le Kii­min­gis­sä ja Yli­kii­min­gis­sä sekä kah­del­le tilal­le Yli-Iis­sä. Lisäk­si tukia sai­vat muun muas­sa Oulun seu­dun lea­der ry, Iin kun­ta (raken­ne­tu­ki), Proagria Oulu, Poh­jois-Poh­jan­maan lii­kun­ta ja urhei­lu ry sekä Oulun yli­opis­to ja amma­ti­kor­kea­kou­lu. Iin kun­nan alu­eel­le mak­se­tut tuet ovat yhteen­sä noin 1,7 mil­joo­naa ja Oulun kau­pun­gin alu­eel­le noin 3,9 mil­joo­naa, jois­ta Proagrial­le noin 1,2 miljoonaa.

Iin kun­nan alu­eel­la tukea sai­vat Ran­ta­hy­ry Oy, Valt­te­ri Pako­nen, Kau­ko Lohi, Jus­si­la Juuso, Koil­lis-vasik­ka oy, Eeme­li Hyry, Kone Jare oy ja Airi Taka­la. Yli­kii­min­gis­sä tukea sai Ala­py­ky oy, Yli-Iis­sä Jan­ne Man­ni­nen ja Ari Kan­nia­la sekä Kii­min­gis­sä Tar­ja Iso­hä­tä­lä. Pää­asias­sa heil­le mak­se­tut tuet ovat vil­je­li­jä- ja raken­ne­tu­kia. Heil­le mak­set­tu­jen tukien yhteis­mää­rä on yhteen­sä noin 2,7 miljoonaa.

Koko­nais­tur­val­li­suu­den yleis­ten peri­aat­tei­den mukaan väes­tön toi­min­ta­ky­ky ja hyvin­voin­ti tur­va­taan kai­kis­sa tilan­teis­sa. Huol­to­var­muut­ta ja ruo­kao­ma­va­rai­suut­ta krii­si­ti­lan­teis­sa ja krii­sei­hin varau­tues­sa voi­daan yllä­pi­tää tukien avulla.

Vuon­na 2022 maa­ti­loil­le mak­set­tiin Ruo­ka­vi­ras­tos­ta noin 160 mil­joo­nan euron lisä­tu­ki osa­na run­saan 300 mil­joo­nan euron suu­ruis­ta maa­ta­lou­den huol­to­var­muus­pa­ket­tia. Pake­tin muut osat koos­tui­vat vero­hal­lin­non kaut­ta koh­den­ne­tus­ta lisä­tues­ta maa­ti­loil­le ja pidem­män aika­vä­lin huol­to­var­muus­toi­mien rahoi­tuk­ses­ta. Tuel­la var­mis­tet­tiin koti­mai­sen ruo­an­tuo­tan­non jat­ku­vuus tilan­tees­sa, jos­sa lan­noit­tei­den, ener­gian ja rehu­jen hin­nat nousi­vat his­to­rial­li­sen rajus­ti Venä­jän hyö­kät­tyä Ukrainaan.

Suo­men poh­joi­sis­sa vil­je­ly­olois­sa ja kor­keil­la tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­la nykyi­sen laa­jui­nen koti­mai­nen ruo­an­tuo­tan­to ei oli­si mah­dol­lis­ta ilman vil­je­li­jä­tu­kia edes nor­maa­leis­sa markkinaoloissa.

Vaik­ka Suo­men elin­tar­vi­ke­tuo­tan­to on osin tuon­nis­ta riip­pu­vai­nen, suo­ma­lai­set syö­vät pää­asias­sa koti­maas­sa tuo­tet­tua ruo­kaa. Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen mukaan yli 70 pro­sent­tia Suo­mes­sa syö­dys­tä ruo­as­ta on kotimaista.

Elin­voi­mai­nen maa­seu­tu on elin­tär­keä maam­me huol­to­var­muu­den ja koko­nais­tur­val­li­suu­den kan­nal­ta. Tuil­la uudis­te­taan ja kehi­te­tään maa­ta­lout­ta ja mui­ta maa­seu­dun elin­kei­no­ja. Vuon­na 2022 mak­set­tiin yli 16 mil­joo­naa euroa maa­ti­lo­jen ja mui­den maa­seu­dun yri­tys­ten ener­giain­ves­toin­tei­hin. Ne paran­si­vat yri­tys­ten kes­to­ky­kyä ener­gian hin­to­jen nous­tes­sa ja samal­la vauh­dit­ti­vat siir­ty­mää uusiu­tu­viin ja tehok­kaam­piin energiaratkaisuihin.

Maa­seu­dun ja maa­ta­lou­den tuil­la on posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia maa­kun­tien ja kun­tien talou­teen. Vai­ku­tuk­set eivät rajoi­tu vain rahoi­tus­ta saa­nee­seen yri­tyk­seen, sil­lä kehit­ty­vät yri­tyk­set han­kin­ta­ket­jui­neen luo­vat työ­paik­ko­ja ja tuo­vat vero­tu­lo­ja alueelle.

Maa­seu­dun kehit­tä­mis­ra­hoi­tus on usein teki­jä, joka mah­dol­lis­taa yri­tyk­sen inves­toin­nin tai nopeut­taa sitä.

Lisäk­si maa­seu­dun kehit­tä­mis­ra­hoi­tuk­sel­la on raken­net­tu huip­pu­no­pei­ta laa­ja­kais­tayh­teyk­siä, jot­ka paran­ta­vat pal­ve­lu­jen saa­ta­vuut­ta ja luo­vat edel­ly­tyk­siä yrit­tä­jyy­del­le sekä tuet­tu inno­vaa­tioi­den syn­tyä niin alku­tuo­tan­nos­sa kuin muil­la­kin maa­seu­dun toimialoilla.

JAA TWIITTI PIN JAA