Suo­men tiet kun­toon – myös Kuusamontie

Tei­den kun­to puhu­tut­taa suo­ma­lai­sia ja sil­le löy­tyy perus­teet. Väy­lä­vi­ras­ton ennus­teen mukaan tänä vuon­na huo­no­kun­tois­ten tei­den osuus kas­vaa noin 9 000 kilo­met­riin. Rei­lun vuo­si­kym­me­nen aika­na muu­tos on ollut mer­kit­tä­vä, sil­lä vuon­na 2011 huo­no­kun­tois­ten tei­den mää­rä oli noin 3000 kilo­met­riä. Tra­fico­min tilas­tot osoit­ta­vat, että lähes samal­la aika­vä­lil­lä tie­lii­ken­teen osuus koko kul­je­tus­suo­rit­tees­ta on nous­sut 68 pro­sen­tis­ta 75 prosenttiin.

Vuo­sien saa­tos­sa tei­den kun­nos­sa­pi­toon on kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta. Juha Sipi­län hal­li­tus­kau­del­la väy­lien kun­nos­sa­pi­toon käy­tet­tiin mil­jar­di euroa enem­män kuin sitä aiem­mal­la hal­li­tus­kau­del­la. Val­tion tämän vuo­den talous­ar­vios­sa väy­lien kun­nos­sa­pi­toon on varau­dut­tu noin 1,3 mil­jar­din mää­rä­ra­hal­la. Jos ver­taam­me kun­nos­sa­pi­don mää­rä­ra­ho­ja naa­pu­ri­maa­ham­me Ruot­siin, niin huo­maam­me sel­keän eron. Ruot­sis­sa käy­te­tään kak­sin­ker­tai­nen mää­rä rahaa ties­töön tie­ki­lo­met­riä kohden.

Tiet ovat Suo­men kil­pai­lu­ky­vyn kes­kei­nen kivi­jal­ka ja myös kes­kei­nen osa maam­me huol­to­var­muut­ta. Ties­tön kun­nol­la on iso vai­ku­tus mei­dän jokai­sen ihmi­sen arkeen. Sik­si onkin sel­vää, että nyky­ti­lan­tee­seen tar­vi­taan muu­tos. On arvioi­tu, että perus­tien­pi­don rahoi­tuk­seen tar­vi­taan 300 mil­joo­nan euron vuo­tui­nen lisäys, jot­ta ties­töä voi­daan yllä­pi­tää nyky­kun­nos­sa. Tämän lisäk­si tar­vit­tai­siin kor­jaus­ve­lan vähen­tä­mi­sek­si noin 300 mil­joo­nan euron eril­li­nen vuo­sit­tai­nen rahoi­tus, jot­ta arvioi­tu noin 1,6 mrd. euron kor­jaus­vel­ka saa­tai­siin kuntoon.

Tie­däm­me val­tion tämän het­ken talou­den tilan­teen, vel­kaan­num­me lähes mil­joo­naeu­roa joka tun­ti aamus­ta iltaan. Mis­tä siis rahat? Kes­kus­ta on ainoa puo­lue, joka on edus­kun­ta­vaa­lioh­jel­mas­saan otta­nut sel­keän kan­nan tei­den ja rato­jen kun­nos­sa­pi­don ja uusien ete­län rata­hank­kei­den välil­le. Nyt on aika lait­taa nykyi­set väy­lät kun­toon ja ete­län mil­jar­di­hank­keet jäi­hin. Mei­dän jokai­sen tur­val­li­nen liik­ku­mi­nen ja Suo­men kil­pai­lu­ky­ky tar­vit­see kun­nos­sa ole­vat tiet.

Mikä on sit­ten Kuusa­mon­tien tule­vai­suus? Lii­ken­ne­mää­rät ovat täl­lä het­kel­lä noin 11 000–18 000 ajo­neu­voa vuo­ro­kau­des­sa. Tie on erit­täin tär­keä työ­mat­ka- ja asioin­ti­lii­ken­teel­le, mut­ta se pal­ve­lee myös mat­kai­lu­lii­ken­net­tä ja elin­kei­noe­lä­män kul­je­tuk­sia. On toden­nä­köis­tä, että tule­vai­suu­des­sa lii­ken­ne­mää­rät kas­va­vat vaan enti­ses­tään. Ruuh­ka-aikoi­na tien kapa­si­teet­ti yksin­ker­tai­ses­ti lop­puu. ELY-kes­kus on nyt saa­nut rahoi­tuk­sen Kor­ven­ky­lä-Kii­min­ki-välin kehit­tä­mi­sen yleis­suun­ni­tel­maan ja ympä­ris­tön­vai­ku­tus­ten arvioin­nin teke­mi­seen. Jot­ta han­ke tule­vai­suu­des­sa toteu­tuu, vaa­tii se vah­vaa ja yhte­näis­tä edun­val­von­ta­työ­tä niin tule­vil­ta kan­san­edus­ta­jil­ta kuin alu­een viran­hal­ti­joil­ta sekä päät­tä­jil­tä. Val­tion rahoi­tuk­sen lisäk­si tar­vi­taan myös kau­pun­gin rahoitusosuus.

Ant­ti Ollikainen

kan­san­edus­ta­jaeh­do­kas

Kes­kus­ta