Suomen johtava päihdeasiantuntija Kaarlo Simojoki irtisanoutui helmikuun lopussa tehtävästään. Hän toimi A‑Klinikka Oy:n lääketieteellisenä johtajana ja toimitusjohtajana. Simojoki työskentelee edelleen päihdelääketieteen työelämäprofesorina Helsingin yliopistossa.
Jättäessään toimitusjohtajan tehtävän, Kaarlo Simojoki sanoitti julkisuuteen Twitter-tilillään tärkeän aiheen alkoholin käytön hiljaisesta hyväksymisestä. Hän kirjoitti näin: ”Silloin kun emme puhu asioista leimaamatta, syyllistämättä ja häpeämättä, emme myöskään voi asialle mitään. Se on huolestuttavaa. Se, että alkoholikuolemat ovat lisääntyneet, on vain jäävuoren huippu.”
Simojoen mielestä syitä alkoholin käytön ja siitä johtuvien haittatekijöiden lisääntymiseen on etsittävä yhteiskunnan päihdemyönteisestä ilmapiiristä, arvojen ja vaatimusten koventumisesta ja sosiaalisista ympyröistä.
Huumeiden käyttöhuonekokeilu hyvinvointialuekohtaisesti on teemana tulevissa eduskuntavaaleissa. Asiaa perustellaan sillä, että käyttöhuoneet auttavat välttämään yliannostuksia ja myrkytyksiä sekä niistä johtuvia kuolemia, ehkäisemään tartuntatautien leviämistä ja rauhoittamaan lähiyhteisöjä. Lainsäädännön myönteistä muutosta käyttöhuoneille pidetään tärkeänä. Jotkut puolueet jopa edustavasta kantaa, että huumeiden myynti halutaan laillistaa Suomessa.
Kuten Simojoki toteaa, yhteiskunnan päihdemyönteinen ilmapiiri lisää päihteiden käyttöä ja päihteistä aiheutuvia haittatekijöitä, niin päihteiden käyttäjille kuin hänen lähipiirilleen. Itse olen erityisen huolissani siitä, että etenkin huumeiden käyttäjien lähiomaiset joutuvat usein väkivallan, kiristyksen, uhkailun, häirinnän jne kohteeksi huumeita käyttävän läheisensä taholta. Lähipiirissä elävät ihmiset ovat mitä suurimmassa määrin kokemusasiantuntijoita päihteiden haittavaikutuksista. Kuitenkaan heidän hätäänsä ei kuulla, kun puhutaan huumeiden laillistamisesta. Käyttöhuonekokeilujen kannattajat kohdentavat huomionsa vain käyttäjiin, ei muihin kokemusasiantuntijoihin.
Päihteiden käyttäjät aiheuttavat sivulliselle, tavallisille kansalaisille moninaista harmia, huolta ja jopa terveydellistä riskiä. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuu tai kuolee vuosittain sivullisia, jotka ovat sattumalta sattuneet tilanteeseen/paikalle, missä humalainen tai huumausaineiden vaikutuksen alainen henkilö ajaa päälle.
Tällaisissa tilanteissa uhrin omaiset ja läheiset ovat myös sijaiskärsijöinä. Heidän tuskaansa ei ole huomioitu keskustelussa siitä, mihin suuntaan huumausaine- ja alkoholipolitiikkaa kehitetään. Myös yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat moninaisuudessaan erittäin suuret.
Näin vaalien alla toivonkin äänestäjien kiinnittävän erityistä huomiota siihen kenelle äänensä antaa, sillä teemaa pidetään erityisen tärkeänä eduskuntavaaleissa. Peräti 57 % tehtyyn kyselyyn vastanneista pitää huumepoliittisia kysymyksiä hyvin tai melko tärkeinä.
Eeva-Maria Parkkinen, kaupunginvaltuutettu, Keskusta